maanantai 30. heinäkuuta 2012

Viikon ekat liikunnat ja rikkaruohon syöntiä

Uusi viikko, uudet kujeet, vai miten se menikään...? ;)

Vaikka eipä tää viikko mitenkään kovin eri lailla oo alkanu kun muutkaan viikot. Mutta erilailla kuitenkin kuin viime viikko, sillä en pode huonoa omaatuntoa tästä viikonlopusta kuten viimeksi. Ja tää oli sitten  viimenen kerta kun mainitsen tuon kyseisen kolmen päivän herkkuputken, jääköön se unholaan.

Kokeilin blogin alussa laittaa itselleni haasteita viikottain. Totesin kuitenkin, että kun pakotan itseni johonkin, niin se ei toimi. Liikun paljon mielummin oman mielen mukaan silloin kun huvittaa, ja sillä tavalla kun huvittaa.

Tällä viikolla pidän kuitenkin kirjaa liikkumisistani, ja saattaa olla että se motivoi mua liikkumaan entistä enemään ;D Sehän olisikin ihan suotavaa. Katsotaan miten käy!

Tämän päivän liikunta oli ainoastaan hyötylikuntaa, josta kylläkin söin sen hyödyn pois ;)
Ystäväni K:n luona söin nimittäin mansikoita ja mustikoita kermavaahdolla ja jäätelöllä. Jätskiä 3 "viipaletta" (n.1cm) ja pursotinkermaa ehkä desin verran.
Muutenkin mokasin tänään jättämällä puolivahingossa lounaan syömättä, ja välipalana söin sitten, ennen tota mansikkaherkkua, vihersalaattia fetajuustolla.

Nojoo, mutta siis liikuntaan!

Mietintämyssyssä vielä, miten tän liikuntaviikon kirjaisin...Mutta laitetaan nyt alustavasti näin, ja jos keksin paremman tavan niin myöhemmin sitten eri tavalla.

Tunnin verran siis liikuntaa tälle päivälle. Koitan olla kirjaamatta sellasia pieniä "turhia" juttuja.
Noista kaks ensimmäistä hommaa ei tuntunu missään, mutta varsinkin tossa viikatehommassa tuli oikein hiki. Oli meinaan sellasta viidakkoa minkä mä vedin maan tasalle :D


Oon jo pidemmän aikaa ollu kiinnostunut ns villiyrteistä, eli toisin sanoen rikkaruohojen syömisestä. En siis mikään hihhuli ole, tai sellaseksi halua, mutta aihe kiinnostaa. Innostustani on vaan rajoittanu se, että pelkään etten tunnista kasveja kunnolla, ja syönkin jotain myrkyllistä :(

Päätin nyt kuitenkin rohkaistua, ja maistelin meidän pihalta löytyviä kasveja, jotka varmuudella tunnistan. Mikäli joku näiden mun tekstien perusteella laittaa noita suuhunsa, niin vapautan täten itseni vastuusta! :) Se on jokaisen omalla vastuulla mitä kasveja syö, mutta näitä mä siis piiitkän googlettamisen jälkeen uskaltauduin maistamaan ihan tuoreeltaan:

"Poksu-kukka"

Tän kasvin nimeä en edelleenkään tiedä, mutta kutsun sitä poksu-kukaksi.
Tästä voi syödä kukan, lehden ja varret (kuorittuna). Kaikki osat maistu mun mielestä melko pahalle, kitkerälle, ja niistä jäi pistävä tunne suuhun. Ehkä maistuu jos ne keittäis tai jotain, mutta en taida enää uudestaan kokeilla...

Horsma

Horsmasta voi kuulema myös syödä kaikki osat, jopa juuret.
Horsma maistui myöskin suhteellisen kitkerälle. Kukkia en oo vielä maistanu, kun kukkaan puhjenneita horsmia en löytänyt. Kukkia taidan vielä siis maistaa, mutta muuten saa ainakin tuore horsma jäädä etanoiden ruoaksi :)

Valko-apila

Valko-apilasta voi syödä ainakin kukat, eräiden lähteiden mukaan myös lehdet.
Apilankukka maistuu melko samalle kun tuoksuu, eli makeahko maku. Tätä voisin kuvitella syöväni useamminkin, ja onhan se tosi nättikin lautasella.

Puna-apila

Samantyyppinen maku kuin valko-apilassa.

Ketunleipä

Lehdet ainakin syötäviä, varret ilmeisesti myös?
Varmasti suurimmalle osalle tuttu, hieman kirpeä maku. En oo aikasemmin tajunnu, että näitähän vois kerätä ihan salaatin korvikkeeks tai miksei salaatin joukkoonkin. Maistuu tosi hyvälle. Ja löytyy ihan omasta pihasta! :D


Voikukan lehti

Voikukan lehdet ovat syötäviä. Kukat myös, mutta muutamasta lähteestä luin että ne on keitettävä ensin...
Voikukan lehdet ei maistu niin mitenkään päin hyvälle. Kuitenkin salaatin seassa tai jonkun maukkaan ruoan lisukkeena toimii ihan hyvin. Salaattikastike auttaa myös, mutta sitähän me ei enää viitsitä kauheesti käyttää, eihän? ;D


Tänään muutama yllämainituista sitten päätyikin mun lautaselle:
Voikukan lehtiä, ketunleipää ja apilankukkia. 
Tuorekurkkua, kirsikkatomaatteja ja ruohosipulia. 
Maksalaatikkoa ja puolukkahilloa.

Jos ei musta huomenna kuulu mitään, niin tiedätte olla syömättä tällaista! ;D

8 kommenttia:

  1. ihania kuvia sulla täällä blogissa :) mä oon joskus ollunna kurssilla, jossa vallan keskityttiin tekemään sapuskaa noista villyrteistä ja vanhoista unohtuneista kasveista. Suoraan sanottuna, ei käännyttänyt mua ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ei ne joo kaikki rehut mitään herkkua ole :D Mä kans ihan uteliaisuuttani kokeilin kun ne on nyt niin pop.

      Nokkonen olis sellanen jota varmaan tulis käytettyä, kun vaan osais siitä jotain valmistaa. Kerran maistoin meiän entisen naapurin tekemää nokkoskeittoa, ja oli tosi hyvää!

      Poista
  2. Minuakin kiehtoo ajatus kaiken tuollaisen syönnistä, mutta käytännössä olen liian arka syömään mitään, mitä en ihan sataprosenttisella varmuudella tunnista, pelkään, että kuolen. Tosin olen kyllä maistanut myrkyllisiäkin kasveja ihan uteliaisuudesta, mutta niin pieniä määriä, ettei niistä ollut harmia. Äitini naapurit on melkoisia luontoihmisiä ja he keräävät vaikka mitä luonnosta ja välillä tuovat meille kotiinkin, joten jotain olen uskaltanut ihan syödäkin. Kannattaa lainata kirjastosta joku kirja, joka käsittelee näitä juttuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pitäs käydä tutustumassa :)

      On vaan olemassa niin paljon samannäköisiä kasveja, että toistaiseksi pitäydyn kaiken varalta vaan näissä tutuissa ja turvallisissa :D

      Kuusenkerkkiä keräilin tossa alkukesästä, mutta en mä niistä jaksanu sitte kuitenkaan mitään tehdä. Meidän esikoinen söikin sitten ne kaikki toreeltaan :D

      Mutta kaiken kaikkiaan, sellanen asia josta oon alkanu kiinnostumaan, ja aion enemmänkin aiheeseen tutustua :)

      Poista
  3. Toi sun poksu-kukka näyttäs ainakin mun silimään jättipalsamilta, joka on käsittääkseni aikamoinen riesa. Leviää todella helposti ja voi syrjäyttää melkein kaikki muut kasvit... Itsekin olen viime viikkoina kiinnostunut pihan kasveista, ja ainakin puna-apilaa ja mesiangervoa olen jo talteen kerännyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa nimi tutulta, ja toi kuvaus täsmää ;) On meinaan koko meiän alapiha ihan viidakoks asti kasvanu täyteen sitä...Tosi ärsyttävä kasvi, leviää tosiaan ihan kaikkialle. Siks ajattelinki että siitä ois jotain hyötyä ollu ;D

      Jaahas, mun pitääki heti googlettaa miltä mesiangervo näyttää! :D Mihis sä käytät sitä?

      Poista
  4. Mesiangervon tunnistaa makeasta tuoksusta kans. Oon juonu ihan teeksi haudutettuna sitä :) Siinä on kans joitakin lääkeaineita, että kannattaa lueskella ennen ku syö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos varoituksesta :)
      Kävin eilen googlettamassa, ja löytyyhän sitä meidänki pihasta. Harmi vaan että sitä on vaan tossa tien varressa, niin en oikeen taida siitä ottaa. Menee meinaan muutamakin koira päivässä tosta ohitte ;)

      Pitää katsoa josko muualta löytys, oon kyllä jossain sitä nähny mutten oo tienny että sitä vois "syödä".

      Poista

Kaikkia kommentteja otetaan vastaan :D