Pitkään nukkuminen tosi hieman sekoitti taas mun ruokailut, mutta saapahan kroppa vähän mietittävää, kun ei ihan koko ajan mennä samaan malliin ;)
Aamiainen (lounas) oli tänään ananasrahka.
Paras purkkiananas tähän mennessä, palat tosi hyvän kokoisia!
Rahkan ja ananaksen sekoitussuhde
(1 prk ananasta, ~1/3 prk rahkaa)
Tälle päivälle oli yhtä jos toista suunnitelmaa, mutta kaatosade ikäänkuin tuhosi ne :( Olin meinannu siivota auton ihan perusteellisesti, ja tehdä pihalla vähän hommia. Ei tullu siitä mitään. Ulos ois muuten voinu mennä, mutta eihän noille lapsille viitsi mitään kuravaatteita laittaa, kun on sateesta huolimatta tollaset lämpöasteet. Miettii miltä tuntuu kuravaatekangas ihoa vasten, tai vaikka paitakin välissä niin hiostaa. Vietettiin siis sisäpäivä.
Päivällinen: Broilerkoipia (pieniä), riisiä ja salaattia
Oltiin taas kyläilemässä anoppilassa. Sieltä löytyi Diabolo, eli sellanen tiimalasin mallinen kuminen "kiekko", jota rullaillaan kahden kepin väliin sidotun narun kanssa. Sitä siinä pyörittelin jonkin aikaa, mutta mä en vaan hiffannu sitä ajatusta. Pitää kokeilla ens kerralla uudestaan, varmaan ihan mukavan haastavaa, jos vaan onnistuu saamaan sen kiekon pyörimään.
Kahvin kanssa oli tarjolla tällaisia herkkuja:
Olisin voinu vastustaa kyllä, mutta mä en kehtaa kieltäytyä, kun joku tarjoaa. Tiedän itse miltä tuntuu leipoa jotain, ja sitten kukaan ei ota kun kaikki "laihduttaa". Tiedän, tää on typerä ajatusmalli, mutta näin se vaan menee. Alla kuva muffinsista ja mustikkapiirakkaviipaleesta, vaikka se nyt onkin vähän rullalla :S
Tämä viikko meni näin, mutta nää määrät ei varmasti vaikuta ensi viikon punnitukseen. Vaikka tää on itse asiassa eka viikko koko projektin aikana, kun oon neljä päivää putkeen vetäny leivonnaisia. Pieniä kerta-satseja ne on nyttekin ollu entiseen verrattuna, mutta...
Huomaan nyt, että kun kiellän itseltäni jotain, niin se kostautuu. Tässähän ollaan nyt kokeilemassa uutta elämää, ja tällaista en pysty enää tekemään. Kai ihminen on rakennettu himoitsemaan eniten kaikkea kiellettyä. Kun jotain ei saa tehdä, kiusaus kasvaa.
En koe olevani heikko, mutta olen arka. En halua mainostaa laihduttamistani kaikille, tai siis tehdä siitä mitään numeroa. Se on kans niin rasittavaa kun joku istuu pöydässä syömässä katseellaan muiden pullia ja karkkeja, kun ei voi ottaa koska laihduttaa. Ymmärrän toki silloin jos ei osaa kerran maistettuaan jättää ottamatta lisää. Mutta mä osaan. Kykenen ottamaan pienen annoksen, maistamaan yhden karkin, syödä pöydällä olevasta sipsikulhosta vain yhden.
Mutta en kykene kieltäytymään kun joku on varta vasten vierailuni vuoksi tehnyt jotain tarjottavaa. Enkä näe syytä miksi pitäisi, kun hallitsen edellä mainitsemani asiat. Mielestäni on kohteliasta ainakin maistaa. Jos joku kysyy mikset ota lisää, voin siinä vaiheessa kertoa että oli hyvää, mutta koitan syödä herkkuja vain vähän. Minunkokoisen ihmisen kohdalla ei kukaan oo näin sanottuani inttänyt vastaan, tai sanonut että "eihän sun tarvii mitään laihduttaa!" ;D
Kattokaahan, mitä kaivoin tänään esille:
Mun mielestä noi painot oli raskaat, mutta punnittiin ne keittiövaa´alla, ja oli 1700g kappale. Hah, onko mulla vähän surkastuneet lihakset tai jotain...? ;) Vanha jumppakuminauhakin löyty. Mulla on jumppapallokin, mutta se pitäs vaan pumpata vähän täydemmäks, liiskaantuu ressukka tämän mamman painosta :D
Noilla, ja ilman niitä, jumppailin 30 minsaa iltasella. En mitenkään suunnitellu liikkeitä, tein vaan mitä mieleen juolahti. Erilaisia käsivasriliikkeitä painoilla, vatsalihasliikkeitä, pakaraliikkeitä, reisiliikkeitä yms... Ja toistoja niin monta kun vaan pysty, ja pari päälle :) Venyttelin tosi vähän, kun en oikeen tiedä kaikkien lihasten venytysliikkeitä. Huomenna sitten tietää jos on kunnolla liikkeet tehny.
En muuten muista, millon ois viimeks lihaksissa tuntunu joku liikunta. Pakkohan sitä kipua ei oo tulla, mun käsittääkseni pahin kipu tulee, jos käyttää pitkästä aikaa jotain lihaksia? Eli jotain tapahtuu vaikkei mihinkään sattuis. Esim jos paljon kävelee, niin ei jalkojen tarvii särkeä jotta se ois jalkalihaksia vahvistanu. Mutta kun tekee painojen kanssa, niin väittäisin, että väistämättä se tuntuu lihaksissa ainakin vähän.
No, mutta siis tänään on ihan pikkasen takareisissä, pakaroissa ja selässä ollu sellasta lihaskipua, ja tää johtuu siitä eilisestä halkojen pinoamisesta. Siinä kuitenkin kumarruttiin/kyykistyttiin, nostettiin halkoja syli täyteen, käveltiin pari metriä, kummarruttiin ja kasattiin halot lavalle.
Lopuksi teen vielä pikku tunnustuksen:
Kävin aamulla puntarilla, ja tulos oli 91,1, eli yli kilon vähemmän kuin torstaina. Tässä kuussa taitaa toivottavasti 90 alittua! :)
Huomenna hulailemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikkia kommentteja otetaan vastaan :D