tiistai 17. heinäkuuta 2012

Afrikan lapset

Mahtaakohan kukaan olla niin onnekas, että olisi säästynyt kuulemasta kyseistä termiä? Mua ainakin muistutettiin siitä, kuinka lapset Afrikassa kärsii ja näkee nälkää, ja minä en suostu syömään lautasta tyhjäks vaan joudutaan kompostiin heittämään. Sitten sitä alko miettimään niitä kuvia joita lehdissä ja uutisissa näkee, kun pienet hoikat lapset kaapivat viimeisiä riisejä kattilan pohjalta. Se mielikuva sai aina syömään kaikki, mitä lautasella oli.

Kyllä, vihaan maailmassa olevaa vääryyttä, ja toivon että voisin asialle jotain rakentavaa tehdä. Valitettavasti vaan se mun lautasen tyhjäks syöminen ei hetkauta heidän tilannettaan mihinkään suuntaan.  Ajatushan on sinällään ihan ymmärrettävä, että ollaan me täällä onnekkaita, kun voidaan heittää ruokaa pois. Mutta jos hintana on se, että aikuisena sitä ei kehtaa jättää ruokaa lautaselle, vaikka on niin täys että vatsanahkaa kiristää, niin jättäisin mieluummin opettamasta lapsille tällaista. 


Yhtä lailla kun he kärsivät siellä aliravitsemuksesta, on täällä meillä ongelmana liiallinen syöminen. Miksi, voi miksi, meille on tällainen syömismalli opetettu? Köyhyyttä on tietysti ollut, ja silloinhan tämä on enemmänkin kuin ymmärrettävää. Mutta ehkä pääpainon olis parempi olla siinä mitä syö, ja kuinka paljon, sen sijaan että lautanen tyhäks ja piste. Kaikkihan tietysti kiteytyy siihen, että paljonko ruokaa siihen lautaselle ahdetaan.

Tää kuva on reilu vuoden vanha. 
Tässä ihan ok annos muuten, mutta tota lohta on aika iso kasa.


Nyt olen ymmärtänyt, että lautasen ei tarvitse olla tupaten täynnä ruokaa. 
- Lisää ei tarvitse ottaa vain siksi että on hyvää (ja jos syö säännöllisesti, niin pienempikin annos ruokaa täyttää niin ettei edes nälän takia tarvitse santsata). 
- Ravintolassa ON ihan ok jättää ruokaa lautaselle jos ei jaksa. 
- Buffetissa et kuitenkaan useimmiten pysty syömään "rahojen edestä", eikö olisi mukavampi poistua pöydästä kaikkea hyvää maistaneena, kuin että ylös noustessa housunnappi lentää tiehensä?

Lautasmalli oli mulle aikasemmin sellainen vähän sumussa leijuva asia. Hahmotin sen heikosti, mutten kunnolla nähnyt sitä. Mietin aina, että mistä mä muka saan kerättyä lautaselle noin paljon kasviksia? Juu, vieläkään ei joka kyläilyreissulla löydy salaattia, mutta silloinkin koitan pitää sen ruoan määrän puolessa lautasessa, ja syön kasvikset sitten kun niitä on käsillä. Pitää myös muistaa, että isompi lautanen ei tarkoita isompaa annosta! :)

Viime aikoina olen huomannut, että mulla tulee vatsa täyteen jo aika pienestä annoksesta, enkä kykene ottamaan lisää. Sen kokoinen annos, mikä ennen meni kepeästi, aiheuttaa jo aikamoisen ähkyn. Olen ennenkin tiennyt, että vatsalaukun koko muuttuu sen mukaan miten sen totutat täyttymään, mutta nyt olen sen ihan kunnolla itse todennut.

Ja meillähän ei muuten ruoantähteitä heitetä pois, vaan meillä on tuo nelijalkainen jätemylly tuossa hoitamassa ne! :D

Mulle tuli tänään Seppälästä tilattuja vaatteita. Lupasin itselleni, että kun 90kg alittuu, niin saan mennä shoppailemaan. Nyt kuiteski sattu noi vaatteet olemaan -70% alessa, ja mä tarviin niitä! ;D Otin vähän kuviakin, mutta jos vaikka huomenna laitan niitä sitten...

P.S. Tänään en ehtinyt hulailemaan, oli kiirettä. Liikuin kuiteski kaappien siirron, kauppareissun ja koiranpissattamisen merkeissä :)


Niin ja vielä sellanen juttu, että osasinpa vihdoin lisätä tuonne ylös välilehden! :) Sinne heitän jatkossa muutoskuvat :)




4 kommenttia:

  1. Minulle myös hoettiin tuota lapsena ja se on kyllä jäänyt mieleen. Minulla oli joskus vuosia sitten kämppis, joka heitti ihan hirveästi ruokaa roskiin ja hänelle kyllä jatkoin tuon lauseen toistamista. En ymmärrä, miksi piti tehdä aina niin älytön määrä ruokaa, kun aina meni yli puolet roskiin. Vieläkin ruoan tuhlaaminen tuntuu väärältä ja olenkin hyvin tarkka sen suhteen, etten joutuisi heittämään ruokaa pois.

    Nyt me ylensyöneet olemme kuitenkin jo ilmeisesti ohittaneet aliravitut määrässä. Ei hyvä. :/

    Ihana koiruli! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä :(

      Aionkin omille lapsilleni korostaa juuri tuota ruoan määrää, ja sitä että ensin vähän lautaselle ja sitten lisää jos vielä nälättää.

      Ruoan tuhlaaminen ei missään nimessä oo hyvä juttu! Jos meilläkin tulee tehtyä "liikaa" ruokaa, niin syödään sitä seuraavana päivänä, ja jos ei, niin loput menee pakkaseen/koiralle.

      Poista
  2. Näin yksineläjälle tuppaa oikean ruokamäärän valmistaminen olemaan ongelma. Toisaalta tykkään nykyään erittäin paljon noista seuraavalle päivälle jäävistä jämistä. Jos niin paljon, että tulee kokkauspäivänä syötyä vähemmän sen takia, että seuraavalle päivälle jäisi enemmän jämiä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kuulostaa hyvältä toi viimeinen lause :)

      Tottahan se on, että yksineläjälle voi olla hankalampi tehdä sopivaa määrää ruokaa. Pakatut lihatkin kun on aina tietyn kokoisia.

      Poista

Kaikkia kommentteja otetaan vastaan :D