Kalorinkyttäys-viikko alkaa :)

Koitan tän viikon ajan merkkailla Kiloklubiin kaikki syömiset ja liikunnat.
Oon ajatellu että kyllä mä hallitsen noi syömiset ihan hyvin, mutta aina välillä iskee sitlti pieni epävarmuus.

Kalorikyttäys ei oo mun mielestä mikään oikotie onneen, mutta siitä saa tosi hyvän avun laihdutukseen. Kun tuoteselosteista rupeaa lukemaan kalorimääriä, niin aika nopeesti huomaa millaset tuotteet on niitä isoimpia "kaloripommeja".
Ja kun tarkistaa kalorimäärät ennen tuotteen syömistä, niin saattaa hyvin olla että tulee syötyä vähemmän kun mitä ensin oli ajatellu ;D

Ajatus kalorilaskennasta tän viikon ajan lähti siitä, kun mulla on menny nyt pari viikonloppua herkutellen. Tai ei niinkään herkutellen, mutta oon syöny määrällisesti liikaa.
Samoin ajattelin myös, että niille jotka on kiinnostuneita siitä mitä syön ja miten liikun, niin tästä saa sellasen hyvän kuvan vähän pidemmältä aikaväliltä.

Täytyy vaan muistaa, että ihan kaikkia ruokia ei tuolta kiloklubista löydy, ja joku saattaa tehdä jauhelihakastikkeen eri tavalla kun mitä tuolla resepteissä on.
Enkä myöskään edelleen mittaile mun ruokia gramman tai millilitran tarkkuudella, joten pieniä virhemarginaaleja löytyy :D

Kuvia en tänään oikeen ehtiny/muistanu/jaksanu ottaa, joten osa kuvista on vanhaa arkistoa :D

Välipalan ainoa hyvä osuus, paitsi ilman tota vuohenjuustoa.

Ruoka:
Aamupala: --- (0 kcal) Nukuin tänään pitkään
Lounas: Makaroni-jauhelihamössöä, kurkku- ja porkkanaraastetta (291 kcal)
Välipala: Puolikas reissumies ja puolikas näkkäri voilla + kahvittelu (943 kcal)
Päivällinen: Lohi, kermaperunat ja vihersalaatti + 0,5 dl makeaa puolukkarahkaa (552 kcal)
Iltapala: Pakasterypäleitä (50 kcal)

Yhteensä: 1837 kaloria
Suositus: mulla on 1848 kaloria päivässä

Kaloreiden suhteen tää on hyvä suoritus, mutta kun kattelee tota syötävien laatua, niin menee kyllä vähän tappion puolelle. Jos oisin aamupalan syöny, niin sitte olis hujahtanu reippaasti yli tavoitteen.

Tänään oli laiskottelupäivä...

Liikunta:
Kevyttä kävelyä & pientä siivoilua 15 min (45 kcal)
Yhteensä: 45 kaloria

Nyt siis päivän energiavaje 493, kun tavoite olis 613, eli liikuntaa pitäs olla enemmän!

Toi välipala oli vähän heikko, kun oltiin ystävän K:n luona kahvilla. Ennen lähtöä syötiin esikoisen kanssa reissarinpuolikas ja näkkäriviipale puoliksi.

Ja itse kahvittelu meni syömisen kannalta reisille, mutta tänään oli ikäänkuin "viimeinen ehtoollinen", koska tässä tapahtuu nyt pian aika paljon muutoksia meidän porukan elämissä. Ei päästä siis reiluun kuukauteen enää kahville kaikki yhdessä, niin tänään en miettiny mitään vaan me herkuteltiin ja naureskeltiin :)

1,5 churros-munkkia, 3 minipizzaa, dops-keksi, 3 viipaletta vesimelonia ja 3 kuppia kahvia maidolla. Nonni, puolet päivän kaloreista oli siinä.

Perjantaina meen töihin, ja veikkaan että noi kalorit katoaa kuin pieru saharaan, sillä mulla on nyt jotenki ollu sellanen kiukku koko viikon, että luulen että töissä vedän itteni jo ekana päivänä ihan piippuun. Jännä, että mä otan työt liikunnan kannalta. Miettikää, saan tehdystä työstä sekä palkkaa että liikuntaa! Kaks kärpästä yhdellä iskulla :D

Nää on edelliskerralla tarjolla olleita pizzapatonkeja. 

Noi kolme minipizzaa vastaa suunnilleen yhtä tällaista.

Oon muuten miettiny, että onko parempi syödä kunnon välipala ennen kahvia, ja syödä vaan vähän kahviherkkuja?
Vai jättää välipala pois, ja korvata se sillä yhtä pienellä määrällä herkkuja, niin päivän kalorit ois pienemmät?
Tai ehkä kunnon välipala ja sitten ihan minimaalinen määrä kahviherkkuja?
Joo, tottakai kaikista paras olis jättää herkut kokonaan välistä, mutta nää kysymykset perustukin siihen että niitä kuitenkin tulee syötyä vähän.

Mulle on tullu sellanen tunne että haluaisin välttää noita kahvitteluja. Ihan sen takia, kun mun tulee aina syötyä jotain kahvipullaa, ja sitten tuntuu että petän kaikki, itseni mukaanlukien.

Mietinkin, että muuttuuko asiat nyt, kun palaan töihin. Vai käykö siinä niin, että ostan aamulla evääksi muutaman leivoksen, ja mussutan niitä tyytyväisenä tauolla.
Vois kyllä olla ihan mun tapaista ajatella että nää on ihan ookoo, kun mun työ on niin raskasta, ja varmasti kaloreita kulutan näiden edestä (kuten edelläkin jo tein ;D)

Jos näin käy, niin ilmotan teille missä tavataan niin saatte ravistaa muhun vähän järkeä! ;D

Pelkkä polttoaine?

"Ruoka on vain kehon polttoaine. Sitä ei ole tarkoitettu nautintoaineeksi."
(Tuossa tiivistettynä se, mitä monessa eri laihdutusta koskevassa tekstissä mainitaan)

"Ei ne luolaihmisetkään syöny pullaa"
(Tätä kuulee aina silloin tällöin laihduttamisesta keskustellessa)

Jotenkin mulla tökkii se, kun ajatellaan että ihminen on edelleen samalainen kuin luolaihmiset. Ei me tietenkään tarvita kauheita määriä sokeria ja roiskeläppä-"pizzaa". Mutta ollaan taatusti muututtu siitä mitä joskus oltiin.
En misään nimessä oo sitä mieltä että ihminen on muuttunu niin paljon että ylenpalttiset määrät ruokaa tai herkkuja on se mitä keho tarvitsee. Mutta entäs mieli?

Jos tolla ekalla sanonnalla tarkoitetaan että ruoka syödään ainoastaan jotta pysyttäis hengissä, niin sillon asia on ihan ymmärrettävä, sillä sehän on totta. Mutta jos kaiken itseltään kieltää, niin eikö se mene jo vähän liiallisuuksiin?
Jotkin ihmiset jättää jopa ruoasta mausteet pois, ettei se maistuis niin hyvälle, ja täten ei tule syötyä niin paljon. Mikäpäs siinä, jos ihan oikeesti tuohon kykenee. Mutta on kyllä aika hurjan kuuloista.

Kyllä mä ainakin haluan nauttia ruoasta. Mä jopa lisään mausteita mun "parempiin valintoihin", jotta ne uppoais paremmin. Eli meen tässä hommassa nurinpäin :D Esimerkiksi salaatinlehtien päälle laitan usein ainakin suolaa ja pippuria, välillä oliiviöljyä ja balsamicoa.
Samoiten ruoan ulkonäölläkin on väliä! :)

On asia erikseen, jos olis vauvasta asti opetettu syömään kaikkea mautonta, mutta kun on hyvän makuun päässy, niin ei mitään pahaa enää mielellään syö.
Voishan sitä ajatella, että ei ne lääkkeetkään hyvälle maistu, mutta ne parantaa. Toki, mutta se on kuitenkin asia erikseen.

Fyysisesti maku ei vaikuta mitenkään, vaan se mitä syöt. Mutta henkisesti sillä maulla on iso merkitys. Jos jo ruoka maistuu hyvälle ja siitä nauttii, niin niitä herkkuja tuskin samalla tavalla himoitsee.

Muusi ja jauhelihakastike salaatilla

vrs.

jauhelihamurut, pari makaronia ja kasa salaatinlehtiä.

Toinen on fyysisesti parempi, toinen ehkä miellyttää henkisesti. 

Makuaistit pääsee hyötykäyttöön, ja tietää syöneensä jotain hyvää. 

Jos ruokaa käyttää ns. "lohturuokana", niin siihen en ota kantaa. Nyt puhun vaan ihan tavallisesta syömisestä.

Toisille on luotu ihan mahdoton mielenlujuus, ja he kykenee jättämään kaiken herkullisen pois kokonaan. Makuaisti tottuu aika nopeasti uuteen tyyliin, ja rupeaa porkkanakin olemaan ihan mielettömän hyvää. Mutta oon aina ihmetelly että pystyykö joku pitämään tollasen linjan loppuelämänsä?
Ja jos ei pysty, niin miten käy jos kerran maistaa jotain mikä ennen oli suurinta herkkua? Ja jos sattuu maistamisen jälkeen ottamaan vielä lisää? Ja lisää?

Iltapala tänään: Rahkaa, mustikoita, punasia viinimarjoja ja rypäleitä.

Noissa jutuissa on pointti ihan järkeenkäypä, ja tuskin kukaan voi olla ihan täysin eri mieltä siitä ettei ruoka oo nautintoaine. Mutta ei se maukas ruoka meitä kuitenkaan tapa, kunhan osataan sitä käyttää oikein. Vai ihanko tosissaan joku meinaa ettei ne luolaihmiset tykänny ainakin jostain syömästään?

Mä oon nyt yrittäny kokonaan välttää ainoastaan eineksiä ja makkaroita. Karkkeja ja muuta hyvää oon koittanu vähentää, ja kohtuullistaa.

Mutta ruoan mausta en suostu luopumaan!
Entäs te?

Vilkas päivä ja ihana leffailta :)

Pitikin sitten eilen mennä manaamaan että varmaan tänään rupee satamaan. Eilen mainitsin että tänään ois liikuntaa luvassa. Kyseessä oli kolmen tunnin maraton-Zumba, joka oli siis ulkona.
Meidän kokoonpano oli äiti, täti, minä ja lapset. Kaikki oli alkuun ihan hienosti, mitä nyt 26 astetta hellettä (eli mitä mainioin sää ulkozumbaan aurinkoisella hiekkakentällä ;D)

Sitten reilu puolen tunnin päästä nuorempi lapsista heräs, vaikka yleensä nukkuu pari tuntia. Oli kuitenkin ihan nätisti lelujen kanssa vaunuissa.
Siitä meni vartti, ja alko satamaan ihan kaatamalla! Meillä oli auto vähän pidemmällä puiston perällä parkissa, ja lähdin sitten meidän tavaroiden kanssa sitä hakemaan lähemmäks. Ja voi että olin läpimärkä! :D
Lapset autoon, ja ajettiin kotiin. Tai siis minä ja lapset, muut jäi Zumbaamaan koko rahan edestä. Kyllä otti päähän, kun kuitenkin oli maksettu kolmesta tunnista, ja tunnin vaan olin. Tosin oltiin kyllä päätetty että mä oon siellä lasten ehdoilla, ja ei niitä oikeen kaatosateessa viitsi istuttaa.

Äitille tullessa oli jo ihan hieno sää, ja leikittiin sitten pihalla lasten, mun veljen ja kälyn kanssa. Hulailtiin, pompittiin trampoiliinilla, juoksenneltiin. Mäkin hypin sata hyppyä trampalla!
Meinasin oikeesti jo viidenkympin kohdalla antaa periks, koska se tuntu oikeesti pohkeissa. Arvatkaa minkä hankin ens keväänä meiän pihaan? ;D

Torstaina kirjotin näin:
"Huomenna äitin luokse, joka on ainoa kyläilypaikka missä voin olla ihan oikeesti syömättä herkkuja. Vai voinko? ;D"
Jaa, miltäs kuvat näyttää? Onnistuko? Ei ehkä ihan... :S

Nyt iltasella meille tuli ystäviä kylään katsomaan leffaa. Muut mutusteli sipsejä, mutta minä kuuliaisena kävin vihanneslaatikolla. Porkkanaa ja kukkakaalia dippailin ihastellessani Gerald Butleria. Nam! Sekä syötävät että mies ; D)
Tämä katsottiin

Söin vielä "herkuksi" muutaman pähkinän ja rusinan sekä pakasterypäleitä.
Kyllä sitä vaan jännästi alkaa tykkäämään noista paremmista herkuista. Ehkä ihan vähän himoitsin sipsiä ja karkkia, mutta se sipsihimo meni ohi kun mulla oli aika suolasta dippikastiketta, ja karkkihimo hävis kun varastin esikoiselta kaks karkkia ;)
Niin ja kun nyt tunnustamisen makuun päästiin, niin join eilen yöllä vielä äitin kanssa iltaa istuessa yhden kultalonkeron (0,5 litraa).




Tuli tossa muutama turhakin kalori, mutta kerronpa ihan vertailun vuoks, millasilla eväillä leffankatselu ois menny vielä keväällä:

• Pussillinen karkkia (yleensä megapussi)
• Puoli pussia sipsiä/poppareita dipillä
• Litran pullo limua

Eilinen alkupala (söin 6 rapua)

Musta tuntuu että eilen ja tänään on ollu niin kauheesti vilinää ja vilskettä, että on ihan mukava olla kotona vähän lepuuttamassa päätään :D Ja onneks mies on huomenna kotona, toiveissa olis pitkään nukuttu aamu... :)
Mutta nyt nukkumaan, kello on jo yli kaks!

Hyvä ruoka, parempi mieli :)

Mitäs tuumaatte tästä? 1 dl Ben&Jerrys-jäätelöä. "Chocolate Fudge" ja "Cookie Dough" oli makuina, ja ihana veljeni oli ostanu ne kahvin kanssa. Kun suostuin siihen, että syödään kahvin kanssa jäätelöä, mulla oli mielikuva vaniljajäätelöstä mansikoiden kera.

No, en tiedä oliko tossa ihan desiä, mutta sinne päin. Hyvää oli. Mutta vain ekat 3-4 lusikallista. Sitten tuli makea-öklötys! Niin, miksi kuitenkin söin loppuun? Kertokaa se...
Tuntuu että maha pönöttää ja persaus leviää ;)

Tosin kävin "salaa" puunitsemassa itteni aamulla, ja tulos 88,1. Ja nyt en oikeesti käy ennen torstaita!
Mutta uskokaa että aamun tulos, liitettynä hyvään ruokaan tänään, sai mun olon paremmaks :)
Ja vielä kun luin ihania tsemppauskommentteja, niin tuntu että ei toi nyt mikään niin iso murhe loppujen lopuks ollukkaan <3

2004

Paino siinä 60 kilon tuntumassa..? 

Ja mähän olin niin läski!! (oma mielipide tuolloin)

Ollaan siis äitillä, ja kuten mulle tyypillistä on, niin piuha jäi taas kotiin. Siis se kymmenen sentin pätkä kaapelia, joka estää teitä saamasta ajankohtasia kuvia katsottavaks :( Täältä äitin koneen uumenista koitin vähän jotain kaivella...Huomenna laitan sitten kaikkea jäätelö- ja rapukuvaa :)

Lounas syötiin äitin ja veljen sekä lapsukaisten kanssa ravintolassa. Possupihviä pippurikastikkessa, ja lisäksi salaattia ja perunoita ("annanperuna", eli perunaviipaleita jotka oli paistettu öljyssä?). Oli hyvää.

3.6.2011

Odotin kuopusta, tässä kuvassa mennään siis aikalailla neljännellä kuulla.

Paino noin 90 kiloa.

Meidän mamma oli kutsunu ystäviään tänne kyläilemään, ja olikin valmistanu sen seitsemää sorttia syötävää. Alkupalaks rapuja ja täytettyjä patonkeja (kuva huomenna).
Pääruoaksi siikaa, lohta, silliä, perunaa, katkarapuja, katkarapusalaattia, vihersalaattia yms...Voi herkkua! :)

Pöydällä oli iso kulhollinen kuoharin kanssa nautittuja suklaapaloja. Puoli lasia kuoharia uppos, mutta suklaat meni jakoon viidelle "tädille" :D Johan mä sen jäätelön söin, että se riitti tälle päivälle herkuksi.
Tosin en väitä etteikö tehny tiukkaa. Olis ollu niin helppo napata sen kulhon ohi kävellessä muutaman palan. Tai sen kuuluisan "vaan yks"-palan.

Toi jäde nyt toivottavasti saadaan kuitattua, sillä huomenna olis tiedossa liikuntaa. Nyt en hehkuta vielä täällä, koska muuten rupee taatusti satamaan vettä, ja tarkotus ois olla ulkosalla liikkumassa. Huomenna siitä sitten lisää :) Muutamaan päivään en oo mitään sen kummemman raskasta tehnykkään, joten ihan hyvää tekee.

Saako tämän antaa masentaa?

Huono punnitustulos = Surkea päivä.
Tai no, ei päivässä sinällään mitään vikaa ollu. Mun mielialassa vaan :(

Tänään on siis tasan kymmenen kiloa painoa pudonnu, mutta en silti oo iloinen. Viime viikosta asti oon nimittäin miettiny, että kymmenen kiloa pudonnu. Koska oon pyöristäny, onhan 9,7 kiloa melkeen kymppi?
Joten nyt mä en sitten osaakkaan nauttia siitä. Jatkossa pitääkin vissiin alkaa miettimään grammalleen.

Ja samoiten pitää koittaa ajatella, että niin kauan kun lukema on pienempi kuin edellisellä viikolla, niin tulos on hyvä. Mutta jotenkin en osaa. Parhaimmat pudotukset kun on ollu 1,5 kilon luokkaa, niin tää 300 grammaa on masentava.
Masentelin tosin sillon viimeksikin, kun pudotus oli 0,5 kiloa. Ja sitten seuraavalla viikolla olikin taas menny hurjasti alaspäin.
Joten peukut pystyyn! ;)

On oikeesti vaarallista antaa pienen pudotuksen masentaa. Vaarana mulla olis lähinnä se, että annan periks koko hommassa ja miettisin että ei kai tää paino tästä mihinkään lähde. Mutta ei, en luovuta! Se paino lähtee, ja varmasti! :D

Vähän köyhä lounaani:

Hunajamarinoitua kanaa, kurkkua ja raejuustoa...

Aamupuuro,"kanasalaatti",ananasrahka ja kanakastike riisillä.
Siinä kaikki mitkä meni tänään hyvin.
Tänään sitten kahvitellessakin herkuttelin. Enkä vaan sitä tavallista pikkusta viipaletta, vaan tänään uppos vähän reilummin :(
En miettiny missään vaiheessa, että kun pyllylleen meni aamu niin samapa tuo vaikka syön herkkuja. Ihan söin koska teki oikeesti mieli. Kuusi Tuc-suolakeksiä Creme Bonjour-juustolla, ohut viipale mustikkapiirakkaa ja korvapuusti. Morkkis on joo, mutta kun ei niitä enää saa syömättömäks.

Teinkin itselleni pienen "valan", jonka luen jatkossa aina kun tuntuu ettei tästä tuu mitään. Nyt vaan tsemppaan itteäni ja olen itestäni ylpeä!


Hyväksyn, että silloin tällöin painonlasku hidastuu. Se saattaa jopa välillä kääntyä ympäri, ja vaaka näyttääkin hieman enemmän kuin viime kerralla. En anna sen lannistaa, vaan jatkan projektiani siitä huolimatta. Mietin mistä hidastuminen voi johtua, ja voinko tehdä asialle jotain. 
Pidän myös mielessä ne syyt miksi teen tämän. 
Muistutan itseäni jatkuvasti siitä, että olen jo saanut niin paljon aikaan. Minulla on pian kolmasosa karissut siitä taakasta, jonka halusin pois.
Teen töitä onnistuakseni, mutta hyväksyn myös sen, että olen vain ihminen ja teen joskus virheitä. Tämä ei ole kuolemanvakava asia, vaan haluan nauttia tästä ajasta.
Annan itselleni aikaa. Kyse on kuitenkin lopuelämästäni, eikä tässä ole kiire minnekkään!


Huomenna äitin luokse, joka on ainoa kyläilypaikka missä voin olla ihan oikeesti syömättä herkkuja. Vai voinko? ;D

Ostaakko vai eikö ostaa...?

Tein taas vaatetilauksen Seppälästä. Rahaa ei menny paljoa, mutta silti alkoi vähän tuskastuttamaan. Mä en nimittäin yhtään osaa arvioida mun vaatekokoa enää.

Muutama vuos takaperin oli selvä, että farkut ja muut ei niin joustavat housut ostaessa otan kokoa 42-44, muut housut 40-42.
Mutta enpä tiedä enää...Jotku housut mulla on ollu 48, jopa kokoa 50! Toisissa taas menee 44-46.
Jos koot on kirjaimissa, kuten paidoissa, niin aika poikkeuksetta ollaan nyt menty XL-XXL linjaa.
Paitsi että viimeks kun tilasin XL-paidan, niin se oli liian iso! O_O

Viime kerralla tilattu neule.

Sitten mä ajattelen että no kyllä mulle varmaan tollaset vaatteet sopii, kun mä oon laihtunu. Olenhan minä, mutta en nyt sentään niin merkittävästi että mulle käy mikä tahansa vaate. Mutta kuitenkin sen verran, että voisin käyttää jotain vähän erilaista kuin ennen. Mä oon niin sekasin, kun en yhtään tiedä mikä olis hyvä!

Varmaan mietitte että miks toi hönötiainen ei mee kauppaan niitä vaatteita kokeilemaan, vaan vaivaa päätänsä verkkokaupan kanssa :D No, voisinhan mä. Mutta mä en ihan tosta noin vaan pääse vaatekaupassa käymään, ja vaikka lähtisinkin niin mulla on kaks pientä riiviötä kullannuppua jotka ei oikeen natsaa ton sovituskopin kanssa yhteen.

Sitten mietin myös, että kannattaako mun nyt ostaa kauheesti kaikkea, jos kuitenkin laihdun? Ja onhan mulla sitä varten vanhaa vaatetta vaikka kuinka paljon. Ja jos ostan, niin ostanko sitten jo valmiiks vähän pienempiä vaatteita?

Tässä kohtaa tulee mieleen se lause, jota äitini ja tätini aina leikillään hokee ottaessaan lisää ruokaa/jälkkäriä:
"Olishan se kauheeta jos pääsis laihtumaan, kun joutuis uusimaan koko vaatekaapin sisällön. Ei mulla ainakaan ois varaa!" ;D

Nii-in. Mites muut on tehny? Onko tullu osteltua senhetkisen koon mukaan, vai uusia motivaatiovaatteita?


Ruokamielessä meni päivä oikein hyvin taas :) Vähän jänskättää että mites huominen sujuu. Kahvittelua tiedossa, kun tuli tänään kutsua :D No, jos vaikka söis ennen lähtöä tällä kertaa ;D

Join tänään puuron jälkeen kahviakin, vaikken yleensä juo kotona. Mutta kyllä oli ihanaa selata Elloksen luetteloa ja juoda aamusumpit :)

Lounaaksi tein kanakastiketta ja riisiä.
Kastikkeen teen aikalailla joka kerta saman kaavan mukaan. Paistan kanat ja sipulin (ilman rasvaa). Lisään kookosmaitoa ja mausteita. Tänään laitoin "Indian"-maustetta, muskottipähkinää, valkosipulia, korianteria, chiliä, suolaa ja pippuria.
Lisukkeena jääsalaattia, tuorekurkkua ja raejuustoa.

Välipalana söin jotain niin hyvää, että! Kokeilin vihdoin noita vehnäleseitä, joita ostin jo monta päivää sitten.
Pilkoin nektariinin, ja rahkan päälle kaadoin leseet. Ihan mahtava koostumus niissä :) Mulla rupes heti raksuttamaan kaikenlaisia ideoita miten niitä vois käyttää. katsotaan laitanko tänne jotain niistä, kunhan ensin kokeilen ;D
Kyseessä oli siis Elovenan vehnäleseet.

Päivällisellä söin samaa kanakastiketta kuin lounaaksi, mutten riisiä. Käytiin meinaan välipalan jälkeen anoppilassa kahvilla, jossa söin mustikkapullan. Se ei nyt sinällään sen kummemman epäterveellinen oo, mutta pulla mikä pulla.
Ja mä en yleensä kyttää mitään hiilareita tai muutakaan niin tismalleen, enkä yleensä edes sinnepäin. Mutta ajattelin tänään kun en jaksanu riisiä enää toista kertaa keittää, että olkoon se pulla sitten ton annoksen hiilarit. Tai jotain...Vaikka eiköhän niitä hiilareita oo muutenkin tossa, ainakin vähän? ;D

Lisukkeena tuorekurkkua, jääsalaattia, apetina-juustoa ja rypäleitä. Ja voin keroa että olipa oikeesti ihan mahtava makuyhdistelmä! :D

Nyt villi veikkaus, että iltapalana menee rahkaa ananaksella ja leseillä, muutama pakasterypäle ja hiukan pähkinää. Vielä mä tota määrää jossain vaiheessa vähennän!

Tänään on ollu aika kipeät lihakset kaikkialla yläkropassa ja selässäkin tuntuu. Eka ajatus oli että oon tainnu nukkua huonossa asennossa. Mutta sitten muistinkin mitä eilen tuli tehtyä :D
Liikunta oli, syystä tai toisesta, tältä päivältä aika vähäistä. Jotain käyskentelyä pihalla, muutaman hassun rikkaruohon nyppimistä ja kävin koittamassa kiskoa sitäkiveä sieltä kuopasta (mies ei eilen ehtiny). Ei se tuu sieltä! Antaa olla... :D

ADHD? ;D

Eilen oli blogin 2kk-päivä :)
Paljon on kiloja jääny matkan varrelle, ja kuitenkin aika lyhyessä ajassa. Aika nätisti oon osannu odottaa painon putoamista, vaikka oonkin yleensä aika kärsimätön :D

Sanon suoraan, että ilman tätä blogia en olis onnistunu näin hyvin. Vaikka halusin jättää läheiset ihmiset tän laihdutuksen ulkopuolelle (monestakin syystä), niin tarvitsen silti jostain tukea ja jonkin kimmokkeen tähän hommaan.
Sen on tuonu pikkuhiljaa lisääntyneet lukijat ja kommentit. Aina kun huomaan että on tullu lisää kommentteja ja lukijoita, niin hymy tulee huulille: Jotakuta kiinnostaa tää mun projekti! :) Toivonkin vielä lisää kommentteja, ihan vaikka tyhjänpäiväisiäkin. Niistä saan tarvittavan energian jatkaakseni eteenpäin :D

Sitten vielä sellanen kysymys kaikille, että millasia postauksia ootte eniten tykänny lukea? Tietäis vähän että millasta tekstiä jatkossa laittaa. Kiitos jo etukäteen :)

Lounaaksi lohta, uunipunajuuria, jääsalaattia ja raejuustoa.

Nyt kun on lähemmäs kymmenen kiloa lähteny, niin ihmiset ympärillä alkaa huomaamaan muutosta. Kun joku mainitsee hoikistumisesta, niin mun tekis mieli vaan kohauttaa olkapäitä ja nyökätä, mutta vaikee peitellä riemua siitä että joku huomaa, kun suupielet nousee korviin! :)

Niin mukavaa kun se onkin että ihmiset näkee muutosta tapahtuneen, niin se on tavallaan myös ahdistavaa. Musta tuntuu että nyt ne kaikki kyttää että mitä mä syön. Sit mulle tulee sellanen olo että mä nyt otan tässä vähän isomman annoksen, ettei ne mieti että mä oon joku nirppanokka laihduttaja.

Päivälliseksi maksalaatikkoa, jääsalaattia, tuorekurkkua ja raejuustoa.

Ellette muista, niin mä kerroin joskus että mua itteäni ärsyttää kun joku istuu pöydän ääressä, kuola valuu suupielestä, mutta ei suostu mitään ottamaan kun laihduttaa. Nää on vielä yleensä niitä porukan laiheliineja.
Vaikka mä vieläkin yleensä oon porukan isoin, niin en silti halua tehdä muille sellasta vaivaantunutta tunnetta, ettei he kehtaa syödä enempää kun en minäkään, koska laihdutan.

Haluaisin tehdä tän homman ihan itekseni, ilman yhtään huomiota lähipiiriltäni. Sitten vaan yks kaks kun oon laiha, niin sais kaikki luvan huomata mut ;) Mutta eihän sellanen tietenkään onnistu. Väistämättä kun ihminen muuttuu ulkonäöltään paljon, niin muut huomaa. Kivaa, mutta ei kaikin puolin kuitenkaan. Onpa ristiriitaista... :)

"Pakollinen" päiväkirja-osio vielä loppuun ;D

Anteeksi kuvakulma!

Tänään tuli niin paljon tehtyä, etten oo pitkään aikaan ollu näin nuutunu. Mutta hyvässä mielessä! :) Mietinkin tänään, että mikä mua oikeesti vaivaa?? Mulla oli molemmat lapset syötettynä, toinen leikki nätisti, toinen katso telkkaria. Olisin voinu tehdä ihan mitä vaan, mutta vastoin omia odotuksia laitoinkin ämpäriin vettä ja tiskiainetta, ja rupesin pesemään ikkunoita!! Hä? Oon itekin ihan äimistyny, mä en nimittäin oo koskaan omasta halusta niitä pessy, vaan koska on ollu pakko.
Mulle tuli niin hassu olo kun istahdin minuutiks sohvalle. Istuin siinä ja ajattelin että onpas tylsää, mitäs sitä sitten puuhailis? Mä alan kohta miettiä että onks mulla joku ADHD kun en osaa olla paikoillani ;D

No, en montaa saanu pestyä, kun ilmeisesti ikkunan yläpuolella olevasta ampiaispesästä tuli yksi asukas sisälle (on tullu ennenkin). Pamautin ikkunan kiinni ja ampparin vihreämmille niityille.
Pesin sitten kuitenkin eteisen isot ikkunat sisä-ja ulkopuolelta.

Lisäks olin tunnin verran riuhtomassa kiviä maasta ylös, rautakangen ja pistolapion kanssa. Noista toi jättiläinen ei edes liikahtanu, joten se jääköön tohon nurmikolle ellei joskus saada kaivuria pihaan. Toi toiseksi suurinkin jäi odottamaan miestä töistä kotiin. Paljastu nimittäin n. 70cm halkaisijaltaan. Sain sen kyllä täysin irti maasta ja hieman nostettua, mutta ei sitä yksin sieltä kuopasta nosta.
Nää näyttää kuvassa niin pieneltä, mutta siis toi isoin on jo maanpinnan yläpuolella jtain 50cm korkee.

Sitten vielä melkein toinen tunti  vierähti muissa pihahommissa. Kärräsin pari kärryllistä hiekkaa, kitkin rikkaruohoja, ajelin ruohotrimmerilä heiniä matalaks yms...
Illemmalla siivosin ulkoeteisen, silleen pikasesti ikkunan pesun yhteydessä.
Niin, ja tanssinhan mä aamulla 20 minsaa.

3 tuntia 50 minuuttia liikuntaa tänään, ja siitä 1,5 tuntia hikihommaa. Ei hullumpaa, vai mitä? :)
Ihan vielä huvikseen kiloklubin (en oo vieläkään muistanu sitä HeiaHeiaa kokeilla) mukaiset kalorit: 1123 kaloria!
Tarviiko mun lähteä salille? ;D

Huono ruokapäivä kuvina.

Mä en oo paaston terveellisyyteen koskaan tutustunu, mutta jotenkin musta tuntuu ettei se ihan hyvää ainakaan tee. Ainakaan tämän päivän turvotuksen ja huonon olon perusteella voisin väittää että ei kannata!
Tahallista syömättömyys ei ollu, mutta jos oisin ollu fiksu niin jotki asiat olis voinu tehdä eri tavalla.

"Aamupala"

Meni tiedättekö aamu ihan nappiin :) 

Puuro, maito ja vitamiinit. Hyvällä tuulella, masu täynnä, ja valmiina uuteen päivään. 

Mutta kuinkas sitten kävikään...? ;)

"Lounas":

Ystävän luona kahvilla, ja juotiin siis ainoastaan kahvia, mitään ei syöty (mentiinkin ihan vaan kahvit juomaan, mutta pieni keksi ei olis haitannu ;D ). 

Esikoisella oli mukana evääksi päärynäsose, ja kun jäi vielä nälkä niin ystäväni tarjosi banaania jääkaapista. Mä siinä salaa toivoin ettei pieneen massuun olis enää soseen jälkeen koko banskua mahtunu, jotta ois voinu "äiti auttaa" ;D Mutta sinnehän se kaikki meni parempiin suihin.

Siitä sitten kahvin jälkeen ajattelin että hurautan tästä äkkiä kotiin syömään oikeen kunnon ruokaa. Mutta kuinkas ollakkaan, mies ilmoitti olevansa ihan lähistöllä kaupassa ja pyys meitä sinne. No mehän mentiin, että saisin taas jääkaappiin omanlaista täytettä.

"Välipala"

Vierähti tovi, vierähti kaksi, ja kauppareissu venyikin yli tunnin mittaiseksi. Nappasin Profeel-juoman kylmähyllystä kokeeksi, ja ajattelin että juon sen kotimatkalla. Mutta ettepä arvaa, että just kun istuin autoon niin tajusin että se mun juoma on ostoskassissa miehen autossa! Siis oikeesti!!! Onneks ei kotiin ajanu kuin vaan puol tuntia... :S

No, päästiin kotiin, ja join mun juoman. Oi, herkkua! `Maitokahvin makuinen´ luki purkin kyljessä, ja olihan se. Vähän niinku Frezza mocca, paitsi vähän jauhonen koostumus. Ja nälkä lähti, vaikka seitsemän tuntia olin syömättä! :)

"Päivällinen"
Jaa että söinkö hyvää ruokaa? No todellakin! :D Mies teki itse jauhelihapihvejä, ja anoppi kasvisnyyttejä. Pihvistä söin vaan puolikkaan, oli paksuja ja isoja (miehen mukaan 200g/kpl?). Kasvisnyytit sisälsi perunaa, papuja, sipulia ja pippurijuustoa.
Ja aijai mun herkkua: grillattu maissi :P Sitten vähän tota huonompaa osastoa, eli grillisalaattia ja miehen tekemää chilimajoneesia (aiolia ja chilikastiketta).
Ton kuvan annoksen jälkeen otin vielä ihan vähän kasviksia ja majoneesia, siis oikeesti vähän :D

Jälkkärinä kahvia ja Boströmin käretorttua, ohut viipale.

"Iltapala"
Elokuvaa katsellaan, herkkuja napostellaan? No ei! Rahkaa, nektariinia, mustikoita, pakasterypäleitä ja muutama pähkinä.

Ihan hullu päivä ruokailun suhteen, mutta tää on aika extreme-päästä, yleensä hoidan kyllä itelleni sapuskaa. Mutta toi Profeel-juoma sai kyllä tasattua aika hyvin sen tärinän ja turvotuksen jonka syömättömyys aiheutti. Niin ja sen kiukun ;D

Ajattelin vielä kirjottaa aiheesta, jota oon vaan pikasesti sivunnu, nimittäin iltasyöminen. Siitä tuntuu olevan aika paljon mielipiteitä, mutta yleisin linja tuntuu kuitenkin olevan se, ettei 18-20 jälkeen enää pitäis syödä.
Nojoo. Kai se niinkin on, mutta meillä ainakin lapset menee nukkumaan vasta 21 aikoihin (nyt kun olen kotona, saan meinaan nukkua pitempään ;D). Lasten nukuttamisen jälkeen haluan hetken aikaa katsella telkkaria. Se telkkarinapostelu on ollu mulla niin pinttyny tapa, etten oo siitä päässy eroon. Sen takia oon korvannu napostelun iltapalalla, ja sen syön siis vasta 22 maissa.

Hieman hölmöä ehkä sanoa, että tietyn kellonajan jälkeen ei pitäis syödä, sillä sehän riippuu ihmisen vorokausirytmistä. Juu on kai niitä tutkimuksia, että ihmisen keho toimii eri vuorokauden aikoihin eri tavalla. Mutta on sillä varmaan kuitenkin eroa jos meet nukkumaan ysiltä tai kukut yhteen-kahteen saakka aamuyölle, kuten allekirjoittanut? :D

Syön siis hyvällä omallatunnolla vielä myöhään illalla, sillä mun mielestä napostelun jääminen pois on pienempi paha kuin myöhään syöminen. Mietinnän alla on kuitenkin vielä, että miten saisin tota iltapalan määrää vähän pienenettyä. Vois varmaan auttaa jos söis päivällä vähän enemmän ;)

Paljon puhetta liikunnasta. Niin ja mittatuloksia!

Tuli jo tossa toissapäivänä mainittua, että en oo liikenteessä kehonrakennusmielessä. En tiedä, voihan se mieli muuttua sitten vielä joskus kun/jos pääsen tavoitteeseen, mutta tällä hetkellä tosiaan painon pudotus on se keskeinen juttu. En toki yhtään pistäis hanttiin, jos mulle annettais ilmaiseksi lihaksikas vartalo, mutta mulla ei oo vielä sellasta paloa että jaksaisin tehdä töitä sen eteen. Suuri hatunnosto niille jotka siihen pystyy! :D

Mulle on aina ollu laihdutus vaikeeta, koska oon ajatellu että liikunta on siinä se pääasia. Koitinkin joskus pakottaa itteni lenkille ja muutenkin vedin muutamana päivänä sellaset liikuntaöverit, ettei sitten enää jaksanu edes nousta pystyyn. Ja kaikki tietää miten siinä yleensä sitten käy. Aivan, sohva houkutti enemmän kun väkisin liikkumaan lähteminen.

Kerroin myös, että kun oon aikasemmin saattanu vähän laihtua, niin se on johtunu ainoastaan liikunnan lisäämisestä. Ja ei pelkästään lisäämisestä, vaan en oikeen muuta sillon tehnykkään. En edes ennen tajunnu tätä, mutta nyt kun mietin asiaa, että miks sillon aikoinani sain itteni niin hoikaks, johtu siitä että mä oikeesti tein koko ajan jotain. Kyse on siis n.8-9 vuoden takaisesta elämästä. 

Olin torimyyjän hommissa, joka tarkoitti myyntikojun rakentamista, tavaran esillelaittoa, vähintään kahdeksan tuntia jaloillaan oloa myydessä, tavaran ja kojun purkamista. Muutamana päivänä viikossa näitä 10-14 tunnin päiviä. 

Lisäksi silloinen poikaystävä teki pitkää päivää 5-7 päivänä viikossa, jonka aikana mulla ei ollu parempaakaan tekemistä kun laittaa musa täysille ja tanssia. Helposti meni parikin tuntia päivässä.

Joten, vaikka sillon söin kun sika, niin aika hoikassa kunnossa olin. Sillon en punninnu itseäni, kun ei tuntunu olevan tarvetta. Kuvia mulla ei myöskään oikeen ole siltä ajalta, mutta villi veikkaus on että pyörin jossain 58-60 kilon paikkeilla. Sukulaisiltakin (vanhuksilta) tuli kommenttia että eihän susta oo kohta mitään jäljellä. No, tiedätte vanhukset, enhän mä mikään rimpula sillonkaan ollu, mutta kuitenkin laihimmillani. Sittemmin paino hieman nousi, mutta pysytteli siinä 60-65 välimaastossa.

Sitten sain uuden työn, joka on fyysisesti todella raskasta, siis ainakin jos vaan tekee hommat kunnolla. Melkeen menee koko työpäivä jaloilla, paljoa ei istuta. Kävelyä, nostelua, jopa juoksemista :)
Mutta se ei enää riittäny sitten kun tapasin mieheni. Vapaa-ajalla en todellakaan tehny mitään liikuntaa, vaan sillonhan ihastuneena istuttiin sylikkäin sohvalla katsomassa elokuvia ja popsittiin leffaherkkuja. Siitä se sitten paino lähti nousuun, ja viimeinen niitti oli kun aloin odottamaan esikoista ja joku pään sisällä huusi että “Hei, tottakai sä saat herkutella, sähän oot raskaana!”. Loppu onkin historiaa...

Vaikka nyt tiedänkin että kaikki lähtee ruoasta, niin tietysti liikuntakin on tärkeetä. Mikäli oikein muistan, on terveyden kannalta suositus vähintään 30 minuuttia päivässä? Liikunta voi olla mitä tahansa. Painonpudotukseen olis kuitenkin varmaan hyvä tehdä vähän enemmän. 

Mulle hyötyliikunta on pop! (Kuten oon varmaan miljoona kertaa maininnu ;D ) En aio tehdä enää sitä virhettä, että ajattelen että mun on pakko mennä lenkille, pakko jumpata, pakko, pakko, pakko... Teen sen mitä haluan, silloin kun haluan.

Tällasta teen välillä esikoisen kanssa. 

Kun jalat on nostettu suoraan, niin ne lasketaan suorana vielä mahdollisimman alas (maata koskematta) ja sitten taas koukkuun.

Tekee hyvää vatsalihaksille! :D

Nämä tulee tehtyä lähes päivittäin, ihan jo perhe-elämän takia (arvioita päivän yhteissummasta):

• Vauvan työntäminen/heijaus vaunuissa n. 10-20 min. päivässä
• Lasten kanssa leikkiminen (fyysinen osuus = nostaminen, lattialla riehuminen, perässä juokseminen) n. 15-30 min. päivässä
• Siivoaminen ja muut kotityöt n. 20-60 min päivässä (suursiivous erikseen)

Lisäksi

• Ruoanlaitto
• Lapsille ruoan laittaminen useaan kertaan päivässä
• Potalle viemiset, vaippojen vaihtamiset yms pikkuhomat

Ei noita liikunnaks voi laskea, mutta eiköhän niistä kuitenki jotain viikossakin kerry, kun ei näitä sohvalla istuen voi tehdä ;D

Liikunnan suhteen en oo siis vielä kuullu sitä samaa klikkausta päästä kuin ruoan suhteen, mutta täytyy myöntää että on mun asenne liikuntaa kohtaan muuttunu.

Enhän mä oo missään vaiheessa ollu sellanen etten olis jaksanu pomppia tai kävellä rappusia. Mutta jotenkin nyt kun painoa pudonnu, niin musta tuntuu että energiaa riittää, ja haluaa tehdä sellasia ylimääräsiä juttujakin. Vieläkään en ajattele että lähdenpä tästä lenkille, kun niin kovasti tekee mieli, vaan se on enemmän sellasta että lähden hakemaan jotain yläkerrasta, ja juoksen ne rappuset pikavauhtia ylös. Ihan vaan koska jaksan :D

Mun oma thinspiration-kuva ;)

Jos oon tällanen ollu, voin vielä tällainen olla!

Tässä vähän mallia mikä mun liikkumisessa on muuttunu, ihan siis parin kuukauden sisään:

Ennen: 

Vältin turhaa rappusissa kävelyä

Nykyään: 

Mahdollisuuksien mukaan (usein oon tosin vaunuilla jolloin pakko mennä hissillä) käytän rappusia hissin sijasta, ja harppaan rappuset useampi porras kerrallaan!

Ennen: 

En jaksanu lähteä hakemaan mitään/tekemään mitään/tarkistamaan mitään "turhaan". (esim. hakea kännykkää keittiöstä olkkariin lähemmäksi, kun senhän voi hakea sitten jos joku soittaa). 

Pistin muut hoitamaan asioita mun puolesta, tyylillä “kun nyt kerran oot jo siellä, niin...”

Nyt: 

Otan kaiken "ylimääräisen" ravaamisen liikunnan kannalta. 

Hoidan asioita muidenkin puolesta.

Ennen: 

Ruokaa tehdessä istahdin lukemaan lehteä siksi aikaa kun perunat kiehui.

Nyt: 

Laitan musiikin soimaan, tanssin kokatessa, siivoilen kun ruoka valmistuu...

Ennen: 

Istuin takapuolellani ja sanoin esikoiselle että menee vaan leikkimään, äiti istuu tässä hetken.

Nyt: 

Vaikka aikuista seuraa olisikin, koitan pyhittää lasten kanssa leikkimiseen aina pieniä hetkiä silloinkin. Lasten kanssa keskenään ollessa leikitään tosi paljon enemmän kuin ennen, ja koitan pitää tietokoneella käymiset lasten nukkuma-aikaan.

Tää on tämänhetkinen ajatusmalli, ja teen aina silloin rankempaa liikuntaa kun musta siltä tuntuu. Tällä viikolla en oo kauheesti tehny sellasta ihan "oikeeta" liikuntaa. 

Tanssiminen on sellanen, jota teen aika paljon päivisin. Vaikka tanssin sellasen 20 minsaa, niin tulee kuitenkin hiki. Taukoja en nimittäin pidä, ja se on aika vauhdikasta tanssia. Haluisin laittaa mahdollisesti jossain vaiheessa jotain videopätkääkin tänne, mutta mun täytyy myöntää etten osaa... :(

Tässä vielä viikon liikunnat:

• Kävely 60 min.
• Vesijumppa 30 min.
• Pihatyöt 2h 40 min.
• Tanssi 40 min.
• Siivous 60 min.

Kaikkiaan 5 tuntia 50 min. Aika vähän, mutta terveyssuositusten mukainen määrä ylitty kuitenkin ;D
Ja tätä en haluis tehdä, koska itteäni hirvittää, mutta sama kuin viime viikolla tulee vielä tänne. Eli liikunta vrs. herkut. O-ou!

Liikunta: n.1422 kaloria (suositus/vko 1500)
Herkut: n. 2122 kaloria

Joo, ei tää viikko nyt oikeen menny putkeen. Tosin tänään tuli tosta varmaan melkeen neljäsosa, kun käytiin tyttöjen kesken intialaisessa syömässä, jossa otettiin myös jälkkärit. Ja sitä ennen olin vetäny naamaan jo kääretorttuviipaleen ja joulutortun. Voi tsiisus! Tän voi onneks ehkä vielä pelastaa, jos huomenna tekis vähän liikuntaakin.
Ja huomista lukuunottamatta ei pitäs ens viikolla olla mitään kahvitteluja, joten herkut menee nyt oikeesti ihan minimiin. Ei näin enää!!!

Ja jottei nää mun jaarittelut lopuis koskaan ;D Moni oli kommentoinu että enkö ota mittoja ollenkaan. Toki otan, en oo vaan tajunnu niitä tänne laittaa, kun oon ajatellu ettei ketän kiinnosta. Tässä ne tulee, ja laitan sitten vielä ne helpommin löydettäväks tonne ylävälilehtiin :D

30.5 ---> 12.8

Vyötärö
96 --- > 93

Lantio
122 ---> 117

Reidet o/v
74/75 ---> 66/67

Käsivarret o/v
37/35 ---> 33/31,5