lauantai 3. tammikuuta 2015

Taas kerran todellisuuteen herännyt...

Nooouu!!
Mä olen ollut suhteellisen tyytyväinen itseeni viimeisen vuoden ajan. Tottakai välillä sellanen pieni "oon lihava"- ajattelu on päässy pinnalle,mutta yleisesti ottaen.


Tässä on koitettu pidemmän aikaa saada itseään ruotuun kun tuli todettua että vaatteet alkaa olla tiukat päällä. Mutta tänään jotenkin iski ihan kunnolla tajuntaan että oon lihonnut!!
Itku meinas tulla :/


Tän viikon oon syöny tosi hyvin,salaattiannoksia pari kertaa päivässä ja iltapalaksi rahkaa ja ananasta sekä pähkinää.Lämminkin ruoka päivittäin,mutta sen seurana reilusti salaattia.


Uudenvuodenaattona söin pari namia ja vähän maistelin sipsejä,mutta määrä oli 1/20.siitä mitä ois tehny mieli työntää suuhun.


Mulla on nyt niin kova motivaatio,en kestä sitä että vaaka näyttää 75 kiloa!! Kymmenen kiloa pois niin oon onnellinen,mutta 5-6 riittää hyvin jos synttäreihin mennessä.


Vajaa kolme kuukautta aikaa,mä pystyn tähän kyllä!!



torstai 27. marraskuuta 2014

What a feeling! :)


Kyllä tämä kasvisten ja hedelmien isompi osuus syödystä ruoasta on vaikuttanut positiivisesti :)
Ei varmaankaan painoon (kävin pari päivää sitten vaa'alla ja tulos -200g kahdessa viikossa),mutta olo on jotenkin parempi ja motivoituneempi.


Kai se hyvä fiilis tulee siitä kun huomaan että mä pystyn tähän!
Mä en kaupassa suuntaa enää ekana hakemaan leipää ja maitoa,vaan vihannes- ja hedelmäosasto tulee koluttua läpi ennen mitään muuta.


Ja tottakai taustalla raikaa ajatus siitä, että kunhan jatkan tätä lautasmallin mukaan syömistä niin kyllä se pakostakin alkaa jossain vaiheessa aikaansaamaan tulosta.


Ja vaikkei tuloksia niin nopeasti tulekaan kuten jo vaakatuloksesta kävi ilmi,niin ennemmin syön muutenkin vähän paremmin.
Tässä kun on jo pian vuoden verran noiden kasvisten määrä lautasella vähentyny ja vähentyny... :/


Ehkäpä huomenna muistaisi ottaa vähän mittoja,saisi sitten siinäkin mielessä vähän paremman kuvan siitä missä mennään :)



torstai 20. marraskuuta 2014

En saa kuvia lisättyä :(

Voi kun olis kiva laittaa kuvia taas blogiin,mutta jostain syystä se ei onnistu.
Pääsen valitsemaan kuvan ja poimimaan sen tänne,mutta se ei koskaan tule tekstiin vaan jää "jumiin".


Ajattelin ensin että netti on hidas,mutta eilen odotin vaikka kuinka kauan ilman tulosta.


Joten näillä mennään nyt ainakin jonki aikaa :(




Tämäkin päivä meni hyvin,vielä olis iltapala syötävänä.
Nykyään iltapalaksi oon syöny rahkaa mustikoilla/rypäleillä,tai voileipää juustolla ja leikkeleellä.
Lisäksi teetä ja kulhollinen porkkanaviipaleita sekä omenaa.




Liikuntapuoli ei tällä viikolla oo ollu lastenhuoneen siivoamista kummempi,sen verran väsymys on vieny voiton.




Mutta yleisesti ottaen liikunta on nykyään aika hyvin tullu osaksi päivää.
Joka päivä jotain pientä: tanssia,kävelyä,jumppaa,salia...ja töidenkin puolesta hyötyliikuntaa.




Edelleen sama ajatus kuitenkin liikunnan suhteen,että sen pitää olla mielekästä enkä väkisin tee mitään,vaan ainoastaan jos jaksan ja sen verran kuin jaksan :)







keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Koulutuksessa tarjolla houkutuksia

Jälleen yksi onnistunut päivä takana 😊
Olin työn puolesta koulutuksessa,ja kuten tyypillistä niin tänäänkin oli aamupala - ja lounastarjoilut.Aamupalalla sämpylää ja hedelmiä,sekä keksejä (!),lounaan jälkeen jälkipalaksi pullaa,ja iltapäivällä kahvin kanssa kakkua ja keksejä.


Mitään noista herkuista en syöny. Koska tiesin että aina "välipala-aikaan" on pullaa/kakkua tarjolla niin olin ottanu evääksi pähkinöitä,joita sitten napostelin ja hain tarjoilupöydästä pari mandariinia kaveriksi.


Vähän teki tiukkaa katsoa kun muut veteli aika herkullisen näköistä kakkua,mutta tätä tää nyt jonki aikaa tulee olemaan. Jos ei vähän tsemppaa niin paino ei muutu ainakaan alaspäin.
Normaalisti siis oisin kakkua syöny, yks herkku päivässä on sellanen jonka oon itselleni voinu sallia ilman että paino on noussu. Mutta koska tavoitteena on saada loput ylipainosta karistettua,niin ei auta muu kun vähentää herkuttelua.


Viikonloppuna sitten taas seuraavan kerran nameja,mutta silloinkin vähemmän kuin yleensä!

tiistai 18. marraskuuta 2014

Vihannes ja hedelmä innostus! 😊

Näinpä tässä yks päivä dokumentin miehestä joka laihdutti aika huimasti juomalla vihannes- ja hedelmämehua joka aterian tilalla.


Jotenkin siitä sai ihan hirmuisen kimmokkeen. Kuten oon ennenkin sanonu niin en missään nimessä aloittais mitään dieettiä,mutta ajatuksena mielenkiintoinen että yhden tai pari ateriaa päivässä korvais noilla,tai sitten aterian lisukkeena joisi.
Lähinnä oon pohtinut välipalana jotain mehua. Vielä kun ois varaa hommata mehustin niin vois alkaa kokeilemaan.


Tästä tekee mielenkiintoista se,että mieskin innostui asiasta ja alko heti netistä vertailemaan mehustimia 😃


Jotenkin dokumentin jälkeen on tullut ostettua enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin ennen,ja oonkin niitä popsinu oikein huolella.
Katsotaan siihen mehustimen ostoon saakka josko jotain tulosta sais aikaan sillä, että puolet siitä mitä päivän aikana syön on hedelmää ja vihannesta.
Pari viikkoa kyseistä settiä takana,ja ainakin aineenvaihduntaan on vaikuttanu 😉


Viikonloppuna tuli oltua viihteellä ja juotua sitten siideri jos toinenkin,ja sunnuntain olo sai aikaan kana(majoneesitäytteisten) wrappien ahmimisen,ja iso pussi karkkia meni heti perään.
Mutta onneks noita on ollu nyt viime aikoina ainoastaan viikonloppuisin 😊


Jeps,nyt nukkumaan ja aamulla taas banaania,porkkanaa ja pähkinää autoon evääksi 😊

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Täällä taas...

Heipä hei!


Eipä viime tekstin jälkeen alkanu blogin jatkaminen sujumaan 😞


Nyt en muista mitä sillon oon kirjottanu,paitsi että taisin uhota pudottavani vielä viis kiloa,mutta ei ne kilot mihinkään oo pudonnu.Jos jotain,niin tullu lisää.




Kävin tänään vaa'alla ja totesin 75 kilon tuloksen saatuani että nyt on jossain vaiheessa alkanu kelkka kulkemaan väärään suuntaan.


Itsessään painon ylläpito on ollu suhteellisen helppoa,vaikkakin se on vaatinut pientä tarkkailua ettei vaan pääse lähtemään mopo käsistä.Se on nimittäin edelleen helppo ajatella että kun suurin työ on tehty niin nyt voi ottaa rennosti.
Mutta yhtälailla ne herkut nyttenkin sinne vyötärölle kerääntyy jos ei oo tarkkana.




En nyt tiedä lähteekö tää edelleenkään tästä rullaamaan,mutta tästä lähtee uus yritys kohti kevättä. Oon vähän suunnitellu ruokavaliota ja tarkoitus ois aktiivisemmin käydä salilla.


Salin kanssa on koko vuosi ollu niin ja näin, välillä jaksanu ja toisinaan ei.Nyt kun motivaatiota löytyis niin oon ollu kipeenä.


Mutta kunhan tästä paranen niin alkaa tehotreenaus,siihen asti mennään ruokavalion turvin.


Niin joo puhelimella bloggailen toistaiseks,joten autocorrecti on saattanu jo saada hauskoja lauseita aikaan,vaikka koitankin oikolukea.Eikä kuvia nyt ole valitettavasti laittaa,mutta ehkä taas myöhemmin 😊



torstai 12. kesäkuuta 2014

Alkukesän eka teksti

Heippa kaikki!

Erittäin pitkästä aikaa,ja kylläpä tuntuu oudolta kirjoittaa taas.
Tässä on näköjään kevään mittaan tullut kyselyitä mitä mulle kuuluu,ja hyväähän mulle.

Kevään kävin suhteellisen ahkerasti 2-3 kertaa viikossa salilla,ja perusruokaa oon syönyt.Itsessään laihdutusprojekti on ollut jo jonkin aikaa "valmis",ja nykyään koitan kovasti pysyä painossa.
Tällä hetkellä paino on hieman normipainoa suurempi,sellanen 73-74 kiloa.Vähän olis siis vielä varaa pudottaa,varsinkin kun karkki on taas alkanut maistumaan,ja housujen vyötärölinjan yli valuu läskiä.

Senpä takia tulin tänne taas pitkän tauon jälkeen kurkkaamaan ja hakemaan lisää tsemppiä kesäprojektille: -6kg!

Tämä teksti on kirjoitettu puhelimella,joten pahoittelen mikäli autokorrektio on vääntänyt sanoja :D
Koitan jatkossa päästä koneella täällä käymään.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Ihan koukussa saliin!!

Vihdoinkin oon saanu koneeni kuntoon, ja pääsen taas kirjottelemaan. Nettiä oon käyttäny kännykällä, mutta en osaa bloggeria käyttää sillä ollenkaan. Mutta onneks nyt ei tarvitsekaan kun sain koneeni takas! :)

Eräänä aamuna salin jälkeinen aamupala;
täysjyvä-riisimuroja, keittokinkkuviipaleita ja porkkana.
Sekä kahvia, jota ei kuvassa näy.

Mulla meni viime viikko lauantaita lukuunottamatta ilman salikäyntejä, koska olin kotona hoitamassa kipeitä lapsia. Onneks sentään sen yhden kerran pääsin, meinas iskeä jo epätoivo. Jännä miten lyhyessä ajassa voi koukuttua tohon saliin ihan täysillä! <3

Ja minä kun vielä kesällä totesin ettei taida sali olla mua varten...Niin ne asiat muuttuu.

Perussettiä, eli jauhelihakastiketta ja makaronia.
Lisukkeena paprikaa ja oman maan kurkkua, nam!

Tänään kävin salilla ihan ekaa kertaa yksin! Hui, mua jännitti niin että vatsassa kierteli, mutta kun pääsin perille ja huomasin että sali oli lähes tyhjä, niin jännitys loppui. Ei muuta kun crosstrainerin kyytiin alkulämmittelyyn, ja siitä sitten jumppailemaan.

Koko kehoa oon koittanu treenata, kun noi salikerrat on sen verran harvassa kuitenkin. Teen yleensä melko lailla saman kaavan mukaan, enkä noudata mitään valmista ohjelmaa. Teen niillä laitteilla joiden käytön oon oppinu, mutta koitan kuitenkin saada mahdollisimman monipuolisen treenin aikaiseks.

Piti yks päivä oikein hifistellä, ja tein mozzarellakanaa riisillä.
Lisukkeeksi bongasin romaneskakaalia, joka maistuu aika pitkälti kukkakaalille, mutta on aika veikeän näköistä :)

Jotain kuvia alkutilanteesta otin, mutta koska ei tässä reilu kuukaudessa vielä mitään muutosta oo tainnu tulla, niin en vielä pistä vertailukuvia. Niitä tulee sitten vaikka kuun vaihteessa, niin katsotaan onko jotain tapahtunu.

Mä kyllä tunnen paljon selkeemmin kaikki lihakset (tuolla jossain nahan ja läskin alla), mutta ihan vielä ei mitään näy päällepäin.

Tosin, oon ollu huomaavinani että ylävatsassa olis tossa sivuissa jotain pientä "koloa". Se ei vaan näy kuvassa samalla lailla kun peilistä, mutta kun vedän vatsalihakset tiukaks niin sitten näkyy kuvassakin kivasti. En siis vedä mahaa sisään, puristelen vaan :D Oikeemmanpuoleisessa kuvassa ihan normitilassa oleva löysä mahani:

Anteeks mustavalkonen kuva, mutta siitä näkyy paremmin kontrastit, ja tällanen antaa mulle niin ison motivaatiobuustin jatkaa salilla käymistä!









sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Voihan oikein syömisen vaikeus!!

Taas olis pieni hetki aikaa näpytellä :)

Salilla käynnistä oon pitänyt kiinni. Pari kertaa viikossa hyvä tulee, ja ensi viikon treenitkin on jo sovittuna. Vähän ensin epäröin ostaa heti kättelyssä pidemmän aiakvälin jäsenyyden, mutta ainakin nyt on "pakko" käydä ettei rahat kulu hukkaan.

Vaikka toisaalta muutenkaan jättäisin käymättä, on se vaan niin hurjan ihanaa kun salilta hikisenä tulee ja pääsee suihkuun, ja koko päivän tietää tehneensä jotain. Ja seuraavana päivänä voi lihaskiouinensa ajatella että ainakin treeni on tehonnut :)

Pari päivää oon näitä vedelly. Ei enää yhtään mulle, kiitos!

Tää viikko on ollu töissä ihan hullunmyllyä, ja oon saanu aika reippaasti juosta. Ja sitten kun en oo malttanu niitä taukojani pitää, niin syömisetkään ei oo ollu mitään huippuluokkaa. Lähinnä sellasta että työpäivän aikana syön kerran rahkaa lisukkeilla, ja sitten seuraavan kerran vasta töiden jälkeen.

Joo, ihan hyvä satsi mutta vois sitä päivän aikana muutakin syödä...

Jännä miten se meneekin aina niin, että jos liikuntapuoli on kunnossa, niin syömiset on jotain ihan muuta. Salipäivinä tulee usein syötyä vähän enemmän, koska mulla yksinkertasesti kroppa huutaa enemmän ruokaa. Sillon onkin helppo muistaa syödä, mutta muut päivät ei nyt viime aikoina oo ihan putkeen menny.

Sitä ruokapuolta siis nyt vähän fiksailemaan, niin ehkä paino vielä hieman putoais alaspäin että pääsisin pysyvästi sinne normipainon puolelle.




tiistai 17. syyskuuta 2013

Entinen sohvaperuna kävi aamusalilla

Mitat on viimeks päivitetty kesäkuussa, joten ajattelin että päivitän vähän niitä. Olipas mukava huomata että kyllä joka kohdasta on lähtenyt sentti, joistain kohdista parikin! :) Että eipä se paino merkkaa kaikkea, vaikka toki sen parisen kiloa kesäkuusta on lähtenytkin.

Vietän tänään vapaapäivää, ja tein aamulla jotain jota en ois vielä pari kuukautta sitten uskonu tekeväni: Kävin aamusalilla! :)

Oon kokeillu sellasta vatsalihaslaitetta, mutta en saa sitä liikettä millään tuntumaan vatsalihaksissa, vaan jostain syystä tulee tehtyä se liike käsivarsien lihaksilla. Päätinkin kokeilla vatsalihaspenkkiä (onko oikea nimi?).

Pömppiksen poistamisen eteen saa tehdä vielä jonki verran töitä.

Totesin vielä ystävälleni että en taatusti saa yhtäkään tehtyä, kun oon aina ollu siinä niin huono. No, laitoin jalat paikoilleen ja kävin makuulle, ja ihan kevyesti sain itseni nostettua ylös! Olin hieman yllättyny että se olikin niin kevyttä. En tullu laskeneeksi kuinka monta liikettä tein, mutta kyllä niitä olis melkosen määrän kyennyt tekemään. Joten ens kerralla teen liikkeeni siinä penkissä enkä laitteessa.


Ja penkkipunerrus on kans mulle haastava, koska mua pelottaa että onnistun tiputtamaan sen tangon lattialle kun se menee aina ihan vinoon. Rintalihaksille löysin sellasen laitteen joka vähän imitoi penkkinpunnerrusta, joten sillä kokeilin tänään, ja se tuntu helpommalta. Kai näitä voi sitten soveltaa sen mukaan mikä tuntuu parhaalle?

Rintalihaksista ja senteistä puheen ollen, niin niitä senttejä on viime aikoina tainnu eniten lähteä tisseistä :( Tähän asti on suhteessa kaikkialta lähteny samaa tahtia, mutta nyt oon joutunu ostamaan koko ajan pienempiä liivejä.

Ei voi sanoa kun nyyh, mutta näin se vaan menee :(

Elän vaan toivossa että rintalihaksia treenaamalla saa noi viimeset rippeet pidettyä jotenkuten kunnossa, eikä jää pelkkää tyhjää nahkaa jäljelle.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Jospa taas koittais :) (hieman kuulumisia)

Oon niin kauan ajatellu että pitäis ja pitäis, mutta jotenki blogin jatkaminen on aina vaan jääny. Millon ei oo jaksanu, millon ei ehtiny, millon ei oo ollu kuvia mitä laittaa.

Mutta ei tästä tuu mitään, ellei vaan rupea taas kirjottelemaan. Sama juttu kun laihduttamisen kanssa, se vaatii sen pienen itsensä pakottamisen alkuun, jotta homma lähtee rullaamaan.

Mulla olis muuten teille pieni paljastus ;D

Vannoin vielä jonki aikaa sitten, etten koskaan mee salille. Mutta, never say never! Tässä on nyt pari viikkoa oltu ähertämässä punttiksella :)

Mä tiedän ettei muutama hassu salikerta näy missään, mutta nostelutyön ja niiden muutaman salilla käynnin takia oon saanu vuodessa vähän pulleemmat kädet.
Kuvat viime syksy --> tammikuu --> nykyhetki

Ei tää ihan mikään ex tempore-juttu ollu, mutta ystäväni oli niin sitkeä mukaanpyytäjä, että lopulta taivuin ja huomasin että kaikki ne syyt miksen "voinu" salilla alkaa käymään, olikin tekosyitä. Nyt vaan aamuvuoron jälkeen tai ennen iltavuoroa hieman painoja nostelemaan, ja fiilis on sanoinkuvaamattoman hyvä! :D

Toistaiseksi ollaan käyty pari kertaa viikossa, ja ilman mitään sen kummempaa ohjelmaa. Lähinnä vielä kokeillaan laitteita, kun ne kaikki on vielä meille melko vieraita. Koko kroppa ollaan koitettu vetää läpi, ja tunnin verran viihdytty treenin parissa, joskus jopa pidempäänkin.

Tää on siis toistaseks vielä vähän sellasta hakemista, mutta ajattelin jossain vaiheessa vähän etsiä netistä sopivia ohjelmia kunhan aikataulut tasaantuu, ja "uskaltaa" käydä yksikseen eikä oo niin paljon kaverin työvuorojen varassa.

Kropan ulkomuodossa ei kesäkuulta mitään eroa (näyttäs jopa että oisin leveempi nyt), mutta josko mun uudella harrastuksella sais jotain muutosta aikaan! :)



Painon suhteen ei oo tullu muutoksia, tässä normipainon rajoilla heilutaan. Herkuttelua oon harrastanu satunnaisesti, mutta jotenkin ei se oo enää tuntunu niin erikoiselta. Eilen söin muutaman sipsin, suklaata ja salmiakkia. Mutta luultavasti ens viikko menee taas ilman herkkuja, ne kun on jokseenkin jääny viikonlopulle jos sillekkään.

Oon kylläkin huomannu että kun herkuttelulle antaa pikkusormen, niin se äkkiä vie sormen kerrallaan ;) Mutta sitten on vaan pyristeltävä irti otteesta. On mukava huomata, että se ei enää oo niin vaikeeta. Käyn vaan peilin edessä ja muistan mikä on syy siihen etten halua herkutella enää.

Sunnuntain possuttelun kunniaks söin lounaaksi nakkikastiketta makaronilla ja oman maan kurkkuja.
Ja päivällisen jälkeen vielä omenapiirakkaa ja pari lakupatukkaa. Aijai! ;)

Painon jumituskin on osaaltaan tehny sen, että mulla on usein vielä todella läskiplösö olo. Tuntuu että maha pömpöttää, ahteri on jättimäinen, allit heiluu ja reidet hölskyy. Peilistä näen edelleen sen saman vanhan jättikokoisen tyypin, kuvista saatan joskus katsoa että oonpas mä hoikka.

Mutta painon tasaantuminen on saanu aikaan sen että silmä on tottunu nyt uuteen olomuotoon, eikä enää muista sitä vanhaa tilannetta mistä lähdettiin. Sen takia ei oo helppo ymmärtää olevansa pienempi. Toivottavasti se vielä joku päivä kolahtaa päähän :)



sunnuntai 18. elokuuta 2013

Normaali!!!! :D :D :D

Musta on tullu niin huono bloggaaja :(

Oon ollu niin itseeni tyytyväinen, että oon viihtyny paremmin tuolla maailmalla esittelemässä itseäni kun tässä koneen ääressä :)
Torstaina kävin vaa´alla, ja otsikostakin jo varmaan päättelitte että sieltä se tuli: normaalipaino! :D 

Mä oon niin ilonen, vaikka tottakai tiedän että se voi tosta vielä vähän heitellä yli maagisen rajankin. Mutta se on ainakin nyt kertaalleen saavutettu.

Vuosi ja noin 18 kiloa eroa.


En olis kyllä viime kesän alussa uskonu että tulen olemaan tässä tilanteessa. Haaveilin tästä, mutta ajattelin että mun mahikset on aika heikot. 

Mutta niin sitä vaan tässä ollaan, eikä herkkujakaan tee mieli juuri yhtään enää. 
Ja liikkuminenkin maistuu niiiin hyvältä! :)

Tammikuussa ennen töiden alkamista, ja pari päivää sitten otettu kuva.

Tammikuu ---> Elokuu

Anteeks tää hekutus, mutta mä meinaan nyt nauttia tästä fiiliksestä ihan täysillä, on tää vaan niin mahtavaa! :)

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Nopeesti kiitokset :)

Kiitos kaikille aamupalavinkeistä! :)

Luin kaikki kommentit, nyt en valitettavasti ehdi vastata niihin, mutta koitan huomenna saada aikaseks vastailla ja tehdä taas postauksen.

maanantai 5. elokuuta 2013

Vanhat tavat ne takaisin hiipii...

En vaan saa aikaan kirjotella mitään :(
Enkä näköjään osaa enää syödäkkään fiksusti. Joka päivä kaupasta tarttuu suklaata tai lakua matkaan mukaan, eikä se muukaan syöminen oo kunnossa.

Taas kerran työnteko vaatis enemmän energian tankkausta, mutta kun ei "ehdi" (malta) syödä fiksusti, niin se puutos tulee korvattua iltapäivällä suklaapatukalla. Aamupuuroa oon koittanu syödä, mutta kun täytyy aamuisin jo viiden jälkeen lähteä, niin tuntuu että haluaa nukkua viime tinkaan (eli torkutan herätystä mahdollisimman pitkään) ja sitten ei olekkaan enää aikaa istua alas puurolautasen eteen :(

Keskivartalolihavuus ei suklaalla katoa :/

Mä koitin yhdessä vaiheessa munakasrullaa, joka olikin ihan hyvä juttu, mutta se on vähän huono mikäli sitä ei oo muistanu edellisenä iltana tehdä.
Mietin tässä kuumeisesti mikä olis sellanen aamupala, jonka voisin napata mukaan työmatkalle, ja jonka avulla jaksais painaa töitä kolme-neljä tuntia.

Mietin että ostaisin jotain täysjyvä-aamiaismuroja ilman sokeria, ja söisin pikasesti töissä ennen töiden alkamista...No, josko sen jossain vaiheessa keksis.

Montakohan tällasta oon syöny viimesen kuukauden aikana? Aika monta!

Tää työssäkäynti on tehny laihduttamisen todella vaikeaks. Ne päivät jolloin muistan ottaa eväät mukaan, menee hyvin. Koska mun eväät on aina edellispäivän ruokaa, ja salaattia on myös aina samanmoinen rasiallinen kuin ruokaakin. Mutta sitten kun eväät unohtuu niin mennäänkin vähän heikommilla vesillä :(

Paino on onneks pysyny kurissa, siinä 71-72 kilon hujakoilla pyöritään (normipaino olis 70,5). Sen verran kovaa tahtia oon koittanu paiskia töitä, ettei ne herkut oo ehtiny lihottaa. Mutta lihotti tai ei, niin ei tää mikään tevreellinen tapa elää ole :(

Pahinta tässä on ettei mun edes oikeesti tee iltapäivisin mieli niitä herkkuja, vaan todellisuudessa huomaan sitä suklaata syödessäni että kaipaan ruokaa. Se patukka nyt vaan aina sattuu olemaan niin paljon helpompi napata mukaan.

Tällasilla eväillä mieluummin :)

Töitä on siis tehtävä, jotta saan homman etenemään. Tällä hetkellä motivaatio alkaa onneks taas nousemaan, varmaan suurilta osin senkin takia että oon tavallaan saanu armahduksen eikä paino oo viikkojen pituisesta herkuttelusta huolimatta humpsahtanu taivaisiin.

Kyllä tästä taas eteenpäin porskutellaan! :)




torstai 25. heinäkuuta 2013

Voihan räkä!

Otsikko ei viittaa mihinkään suureen ketutukseen, mitä nyt vähän flunssaa pukkaa.

Kuppi kuumaa.

Joskus aikoinaan flunssasena oleminen on tarkottanu mulle syömättömyyttä. Tai jos oon jotain syöny, niin se on ollu jotain hyvää, sillä oonhan kipee ja ansainnut kasan herkkuja.

Mutta enää se ei oo samanlaista: kipeenäkin täytyy syödä, koska muuten ei parane, tai niin mä ainakin ajattelen. Ja kyllä mulle nykyään kipeenäkin ruoka maittaa, se on lähinnä se juominen joka ei oo niin mukavaa kun kurkkuun sattuu ja pään sisällä kipristelee.

Pyttipannu ja porkkanaraaste maistui tänään.

Kipeenä olo ei myöskään tarkota enää sitä että en voi tehdä mitään fyysistä. Tänään olin ihan normaalisti töissä, ja kotiin tultua järkkäilin vähän paikkoja, laittelin tiskiä ja pyykkiä. Tietenkään ei voi pelleillä terveytensä kanssa, mutta kyllä vaan huomaa kipeenäkin jaksavansa paremmin kuin aiemmin :)



Mä oon huomannu että nykyään kiinnitän enemmän huomiota koko ulkonäkööni. Ennen ei esim. vaatteilla ollu mitään väliä, koska kuten jo aiemminkin oon sanonu, niin niitä ei vaan löytyny. Samoiten hiuksiinkin tulee kiinnitettyä enemmän huomiota.

Mutta tänään on ollu ihan raihnanen olo, tukka vaan nutturalle, kotiin tultua lökähousut jalkaan, eikä meikkikään ollu kummonen. Kurkkupastillien pureskelusta ilmaa mahassa ja turvottaa. Mutta välillä näin, ei kai se olo aina niin hehkee voi olla :D

Blääh, onneks flunssa ei oo ikuinen!









tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kuulumisia ja ruokakuvia viime viikoilta.

Mitäs mä oon puuhaillu viime aikoina? En oikeestaan edes muista. Lähinnä ollu töissä, tehny aikaisia aamuvuoroja.

Viikonlopuna oltiin vähän viihteellä ystävien kanssa, ja kaikkihan sen tietää miten siinä tuppaa käymään: kolmeen pekkaan tuhottiin pari kulhoa sipsiä, pussillinen suolattuja cashew-pähkinöitä sekä jumbopussi karkkia. Juomista puhumattakaan.
Mutta välillä otetaan rennosti, ja sitten taas tiukempaa linjaa.

Tehtiin miehen kanssa diili, että silloin tällöin maistetaan eksottisia hedelmiä. Tämä oli nimeltään kiwano.
Ei  ollu mun mieleen, ei maistunut millekkään :(

Tänään söin pitkästä aikaa kaurapuuroa aamiaiseksi! Lounaaksi kanasalaatin (myönnetään, oli mäkkärin kanapestosalaatti, mutta parempi silti kun burgeri!), päivällisellä keitettyä perunaa, tonnikalaa ja silliä, iltapalaksi rahkaa.
Ja pähkinänaksuja! Löysin Lidlistä, ja on kyllä ihan mielettömän hyviä! Voisin vetää niitä pussikaupalla, mutta rahkan jälkeen ei onneks enää niin paljoa uppookkaan.

Sen verran oon blogeja lukenu, että nappasin Raparperilta banaanilettujen ohjeen.
Vaikkei ihan kasassa pysyny mkun versiot, niin tein tällasia aamupalaksi itselle ja lapsille :)

Huomaan että syömisiä en sen kummemmin enää ajattele. Jotenkin tuntuu että tää on nyt vihdoinkin niin iskostunu mun päähän, ettei mun tarvii miettiä sitä. Tiedän että herkkuja ei pitäis syödä, ei vaikka on liikkunut. Mutta tiedän myös millon oon liikkunu sen verran, ettei herkut "haittaa" mun projektia.

Enkä mä enää kykene syömään kun muutaman karkin (paitsi näköjään humalassa), ja se on asia joka on todellakin yllättäny mut. Kun on n.s karkkipäivä, niin en mä pysty syömään enää pussillista karkkia. Enkä sipsejäkään kouratolkulla.

Käytiin yks päivä mummolla syömässä, rakas veljeni oli tehnyt karitsaa rosmariinikastikkeessa, ja itse väsäsin salaattia siihen kaveriksi.
Syömisten sijaan mietin koko ajan kroppaa. Niitä asioita jotka siinä on pielessä.
Hoikempi olen, mutta en silti oo sen näköinen kun haluaisin olla. Mietin jatkuvasti ryhtiä, ja poden huonoa omaatuntoa jos löydän itseni istumassa olkapäät lyhistyneenä. Kävelen koko ajan maha sisään vedettynä, hartiat takana.

Välillä maistuu myös pekoni.
Keitin yks päivä makaronia ja porkkanaa, ja tein  pekonista sekä tomaattipyreestä kastikeen jonka sekoitin joukkoon. Nam!

Lisukkeena salaattia: paprikaa, fetaa, kevätsipulia, herneitä ja kurkkua.

Aina hampaita pestessä teen kyykkyjä, suihkussa teen kyykkyjä, ruokaa tehdessä nostelen polvia rintaan...Ainoa hetki jollon oon paikoillani, on nukkuessa tai ihan iltamyöhään telkkaria katsellessa.

Alan elää toivossa, että kyllä tästä vielä liikunnasta innostutaan.
Enpä olis vuosi sitten uskonut!! :D

Pohkeille treeniä, en halua kanankoipia!!




maanantai 22. heinäkuuta 2013

Täällä taas :)

Jos vaikka nytten. Kirjottaisin siis :)

Tovi on vierähtäny viime postauksesta, eikä siihen oikeestaan sen kummempaa syytä ole. Sillon kun reilu vuos sitten aloitin blogin, niin en oikein osannu muuhun keskittyäkkään. Joka päivä oli "pakko" saada postaus tehtyä, ja mitä tahansa kuvia otinkin, niin otin ne blogia ajatellen.

Nyt asiat on kääntyny toisin päin. Kuvia otan koska haluan muistoja hyvistä hetkistä, elän mahdollisimman paljon hetkessä, ja blogia en oo miettiny vähään aikaan ollenkaan. Tavallaan on ollu mukava keskittyä välillä muuhunkin :)

Nyt alkaa taas tuntumaan siltä, että vois ruveta jotain kirjottamaankin. Nyt ei valitettavasti oo tänään kuvia saatavilla, mutta jospa sitten seuraavaan tekstiin niitä laittaisin.

Ajattelin jakaa teidän kanssa pienen helmen jonka löysin tänään sattumalta arkiston kätköistä. Tästä aika hyvin näkee miks aikoinaan rupesin pyöristymään.  Kun oon tämänlaisen ruokapäiväkirjan tehny, mun paino on ollu melko lailla sama kuin nykyään:

Teetä
Ranskalaiset
Juustohampurilainen
1/2 l Fantaa
Teetä
1 litra lätkäliiga-karkkeja (whaaaat???)
Teetä

Että näin. Aika uskomatonta että tossa on se mitä päivän aikana oon syöny. Mutta nuoruuden hölmöilyistä on onneks päästy tilanteeseen, jossa kaipaan vähintään viittä ateriaa päivässä, ja jo yhdestä suklaapatukasta tulee ällö olo. Ikäkin varmaan vaikuttaa omalta osaltaan, mutta on tässä vuoden aikana ollu melkosta aivotyötäkin tää projetki.

Ja vielä itselleni ihanan iloinen yllätys:
Viime torstaina kävin pitkästä aikaa vaa´alla, ja tulos oli 71,4. Eli enää 800g normaalipainoon. Jippii!! :D


torstai 27. kesäkuuta 2013

Rannalla...

...viimeinkin :)

Bikinit - kääk!
Niinhän mä uhosin että sellaisissa menen vielä tänä kesänä rannalle. Mutta ei vieläkään ollu ihan se oikea hetki. Melkein kuitenkin.

Oisin varmaan muuten mennytkin biksuissa, mutta en löytäny sopivaa alaosaa. Niitä on kolmet, mutta mikään ei sopinu mun kropalle. Joten piiloon vaan alavartalo hameen alle ;)


Ihan kauheeta noissa oli siellä olla!
Joka kerta kun nojasin eteenpäin, tunsin miten maha alkaa roikkumaan. Koitin kuitenkin pitää mielessä että aurinko paistaa, maha ruskettuu (not!) ja sitten raskausarvet ei enää näy niin selvästi.

Enkä toisaalta ainakaan huomannu että kukaan olis sen kummemmin tuijotellu mun läskejä. Joten ehkä vielä uudemmankin kerran saatan mennä rannalle kyseisissä varusteissa.


N.s. herkutteluvapaa oli tänäänkin voimassa, mutta sen verran löysättiin että saatiin rantaevääksi otettujen mansikoiden päälle kermavaahtoa.



Ihana päivä, ja kannatti nauttia auringosta.
Sitä kun ei tiedä millon seuraavan kerran on samanlainen sää!



Sopimus jota ei voi rikkoa

Eilen viiden aikaan tein sopimuksen.
Sovin että seuraavan kerran syön herkkuja vasta lauantaina.

Ja se päätös pitää!
Usein oon näitä päätöksiä tehny, mutta hupsista keikkaa se on unohtunut parin tunnin päästä.
Mutta tällä kertaa ei. Tiedättekö miksi?


Tässä tapauksessa ei ollut merkitystä minkälaisen sopimuksen teen, vaan sillä, kenen kanssa.
Ja tällä kertaa sovin lasten kanssa, että näin on näreet. Ja herkuttomuus sopi niillekin.

No, ehkei toi pienempi ymmärtäny mistä on kyse (jos ois, niin varmasti olis pistäny hanttiin ;) ), mutta isompi oli mukana diilissä.

Tänään oisin toden teolla halunnu syödä töiden jälkeen karkkia, ja töissäkin kahvitauolla teki mieli muffinssia. Mutta ei tällä kertaa.
Vaikka kuinka voisin ajatella että tää on ihan höpö-höpö-juttu, ei lapset sitä tiedä että syönkö herkkuja vai en.

Mutta niin se vaan on, heille annettua lupausta en pysty pettämään!

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Otsikko? Juhannus ehkä...?

Aika paljon juhannuspostauksia näyttäis olleen, joten sen vuoksi laitoin eilen jotain ihan muuta. Ja tässäkin vaan vähän sivuutan aihetta.

Viime juhannus vrs. tämä juhannus

Koska kelläpä meistä olis kertoa että helvetin hienosti meni juhannus, heräsin seitsemältä joka aamu, kävin lenkillä, söin puuron, lounassalaatin, terveellisen välipalan huovan päällä nurmikolla, grillailin vähän vihanneksia ja lohta, ja sitten nautin iltapalani auringonlaskua katsellessa ja menin ajoissa nkkumaan?

No ehkä joku vois noin sanoakin, mutta minä en.

Se on toisaalta ihan yks hailee mitä viimeset kolme päivää oon syöny, ettekä te saa koskaan tietää! ;) Mutta voitte varmaan päätellä ettei mitään dieettiruokaa kuitenkaan.

Se siitä, juhannus käsitelty.


Ois aika taas pistä iso vaihde silmään, sillä en oo saanu ravisteltua itseäni irti viikonlopun iltaherkutteluista. Ttänäänkin meni vähän sipsiä ja pala Tobleronea.

Töissä söin kyllä oikein mallikkaasti lounassalaatin, ananasrahkaa sekä proteiinipatukan, ja nekin aamupuuron jälkeen. Iltaruokanakin lihakeittoa.
Mutta jostain syystä illalla oli "pakko" vielä saada jotain hyvää.

Vanha motivaatiokuva, alkaa olla samat mitat kohta! :D

Mutta, motivaation lähteitä kun on monenlaisia, niin yks päivä katseltuani jenkkiläisiä musavideoita Youtubesta jonkin aikaa, ei yhtäkkiä enää herkut himottanu.

Jospa se oliskin mulle uus tapa pysyä ruodussa? ;)

http://www.youtube.com/watch?v=1b-mUxSl2TM