Voihan räkä!

Otsikko ei viittaa mihinkään suureen ketutukseen, mitä nyt vähän flunssaa pukkaa.

Kuppi kuumaa.

Joskus aikoinaan flunssasena oleminen on tarkottanu mulle syömättömyyttä. Tai jos oon jotain syöny, niin se on ollu jotain hyvää, sillä oonhan kipee ja ansainnut kasan herkkuja.

Mutta enää se ei oo samanlaista: kipeenäkin täytyy syödä, koska muuten ei parane, tai niin mä ainakin ajattelen. Ja kyllä mulle nykyään kipeenäkin ruoka maittaa, se on lähinnä se juominen joka ei oo niin mukavaa kun kurkkuun sattuu ja pään sisällä kipristelee.

Pyttipannu ja porkkanaraaste maistui tänään.

Kipeenä olo ei myöskään tarkota enää sitä että en voi tehdä mitään fyysistä. Tänään olin ihan normaalisti töissä, ja kotiin tultua järkkäilin vähän paikkoja, laittelin tiskiä ja pyykkiä. Tietenkään ei voi pelleillä terveytensä kanssa, mutta kyllä vaan huomaa kipeenäkin jaksavansa paremmin kuin aiemmin :)

Mä oon huomannu että nykyään kiinnitän enemmän huomiota koko ulkonäkööni. Ennen ei esim. vaatteilla ollu mitään väliä, koska kuten jo aiemminkin oon sanonu, niin niitä ei vaan löytyny. Samoiten hiuksiinkin tulee kiinnitettyä enemmän huomiota.

Mutta tänään on ollu ihan raihnanen olo, tukka vaan nutturalle, kotiin tultua lökähousut jalkaan, eikä meikkikään ollu kummonen. Kurkkupastillien pureskelusta ilmaa mahassa ja turvottaa. Mutta välillä näin, ei kai se olo aina niin hehkee voi olla :D

Blääh, onneks flunssa ei oo ikuinen!