Aamupuuro, 1/2 rasiaa Saarioisten maksalaatikkoa kurkulla ja paprikalla, välipalan unohdus, purkkihernekeittoa ruisleivällä ja 2 lettua 2:lla teelusikallisella hilloa. Siitä on tämä päivä tehty.
Vähän huono toi välipalan väliin jääminen, mutta nukuin kolmen tunnin päikkärit, kun kerrankin sain! Tätä univelkaa on kyllä aika reippaasti meiän pikkuisen hampaanteosta johtuen... <3
Tältä päivältä tuli puoli tuntia lisää kävelyä viikkoplakkariin! :) Käytiin muksujen ja koiran kanssa katsastamassa se tie/polku jolla talsin sillon pari yötä takaperin. Oli tosi hyvä tie mennä, mutta ei sitä päässy kun reilu puol kilsaa, ja tuli ylitsepääsemätön este vaunujen kanssa mentäväksi:
Tästä kohtaa ei ois kylläkään enää pitkälle tie jatkunu, tosta näki että tie päättyy pellolle (heikosti näkyy haaleenvihreenä taustalla), mutta loppupätkä oli täys vesilätäkköä ja risuja/oksia...Joten U-käännös!
Taitavat olla rakentamassa tänne taloja jossain vaiheessa. Toisaalta ihan kiva, teitä (ja täten lenkkipolkuja) tulee lisää :D
Tän kuvan ottamisen jälkeen alko paarma kiusata meitä. Sellanen varmaan 5 senttiä pitkä! (tai ei nyt ehkä ihan ;) ) Pistin sitten osittain juoksuksi, ja aina kun luulin että siitä päästiin, niin se pörräs taas pään ympärillä. Onneks oli matkassa fleecepeitto, jolla sitten huitasin sitä, ja juoksin mahdotonta vauhtia takas omalle tiellemme. Sen jälkeen ei näkyny. Hyi että mä vihaan ötököitä!!
(x) 3 tuntia kävelyä (6,5 tuntia)
( ) 30 min lihaskuntoa
( ) tunti hyötyliikuntaa
( ) venyttelyä
Rupesinpa tässä yks päivä miettimään syitä siihen, miksi haluan laihtua. Mulle terveys ei oo syy, oon aina ollu perusterve, kaikki arvot hyvät yms...Ja sehän on käsittääkseni niin, että niin kauan kun jaksaa normaalisti liikkua ja elää, niin ei oo paino mikään vakava terveydellinen ongelma.
Mutta mulla on huono kunto. Niin on kyllä toisaalta monella laihallakin, jotka puuskuttaa yhtä lailla kävelyllä :D Mutta lihasta löytyy myös kropasta, nostan aika kepeesti painavampiakin esineitä. Naurattaa vieläkin kun muistan meidän sohvan kotiinkuljetuksen joku kolme vuotta sitten. Pojanklopit (reilu 2-kymppiset) kahdestaan väänsi ja käänsi palasista koostuvan sohvan osia, eikä saanu niitä kahdestaan ylös. Sanoin sitten että jättäkää siihen, katsotaan sitten itse ne sinne yläkertaan. Kun olivat lähteneet niin mietin suomalaisittain että "Perkele!" ja kannoin ne palat sinne ihan yksin :D
Tästä huolimatta en tykkää painoja nostella. Syitäkin siihen oon miettiny, ja taitaa juontaa juurensa siitä, kun iskä meille nuorempana piti "treenejä". Oli siis hommannu erikokoisia painoja, ja niillä oli sitten pakko treenata aina tietty aika muutamana päivänä viikossa. Siis se oli ihan kivaa, ja ei meitä niinkään pakotettu, mutta ehkä se kuitenkin on se syy miks tuntuu vastenmieliseltä...En tiedä. Mutta mielellään mä kaikkea muuta täällä kotosalla nostelen :)
Mulle se suurin syy tähän projektiin on ulkonäkö. Se, että saan taas olla nätti. Että pystyn baariin mennessä olla niinkuin kaikki muut. Että saan kaupasta ostettua sen vaatteen minkä haluan, enkä joudu EXTRAPLUSWONDERFULWOMAN-osastolle!
Minä 8 vuotta sitten
Nyt oon ihan sujut kroppani kanssa siinä mielessä, että kun puen sellaset vaatteet missä on hyvä olla, niin olen tyytyväinen. Meillä ei oo kotona kokovartalopeiliä, isoimmasta peilistä näkee napaan saakka jos menee lähelle. Enkä yleensä katsele peilistä, kun tiedän etten kuitenkaan pidä näkemästäni. Koitan enemmänkin mennä sitten sen mukaan että jos vaate tuntuu kivalta, niin mulla on mukava olla missä tahansa. Koitan samalla tavalla myös liikkeellä ollessa välttää peilaamista, koska se lannistaa vaan mun hyvää fiilistä, kun näkee mahansa "tuijottavan takaisin".
Koitan muilla konsteilla saada itseni tuntemaan hyvännäköiseltä. Laitan hiukset kivasti, värjäilen niitä, meikkaan nätisti, käytän kivoja asusteita, ja uusimpana juttuna on kynsien laittaminen.
Lisäks tää mun valkonen iho ei oikeen kaunista tällasta kroppaa, mutta kun en rusketu! Onhan se punainenkin väri, joo. Mutten tiedä kumpi sitten on kivempi...Koitin joskus laittaa päivittäin asteittain ruskettavaa voidetta, mutta mä en pysty tekemään sitä niin usein kun tarvitsee. Aikaa on nimittäin rajallisesti näitten pikkuihmisten kanssa, ja kun sen aineen pitää kuivua tosi hyvin ennen vaatteiden laittamista, olen huomannut.
Nyt pohdinkin että kokeilis kunnollista itseruskettavaa, jonka väri säilyis pitempään. Pelkään vaan että epäonnistun, ja lopputulos on laikukas oranssi Michelin-ukko ;) Onko kellään suositella jotain hyvää voidetta, joka ois helppo aloittelijalle ja levittyy hyvin? Niin ja jossa ei olis niin kauheen voimakas väri...?
Millasia kikkoja teillä muilla on saada tuntemaan olo kauniiksi?
Nyt oon aika samoissa mitoissa kun esikoisen jälkeen samoihin aikoihin synnytyksestä, mutta kiloja pari enemmän. Hmmm? Lihasta maybe? Tuleehan noiden lasten kanniskelusta sitä....Vai toivonko vaan taas? Oli niin tai näin, tähän ei jäädä tyytymään. Alla kuvat demonstroimaan, koitan jatkossakin kaivaa noita vanhoja kuvia vertaukseksi. (vähän huono vertaus kun toisessa nojaan eteen, mutta antaa nyt jotain käsitystä)
Oon tän toisen lapsen syntymän jälkeen, tossa joulukuun lopulla, painanu 92,5kg. Multa lähti sillon tosi nopeesti 12 kiloa pois siitä 104 kg raskauspainosta. Sillon ajattelin että hei, ei mun tarvii tehä mitään, paino vaan lähtee itellään. Jep, ja niin sitä alettiin menemään takas tonnikeijuksi syömällä iltasin karkkia, ja mässäilemällä millon mitäkin. Nyt en ikinä enää meinaa painaa näin paljoa!
