maanantai 12. marraskuuta 2012

Puoliväli ja kauhee kirjotusvimma! :)

Tervetulotoivotukset uusille lukijoille! :)

Mä tajusin eilen, että mä oon saavuttanu puolenvälin tässä projektissa! Tai oikeestaan oon jo päässy just yli sen, mutta koska aina on mahdollista saada pieni plussatulos torstaina, niin totean olevani nyt puolessavälissä!

Lueskelin eilen myös noita vanhoja postauksia kesäkuulta. Kovasti niissä uhoan että mä pystyn tähän, mutta muistan kuitenkin miltä musta sillon tuntu. Tiesin, että pystyn tsemppaamaan ruokailujen ja liikunnan suhteen, mutta en uskonu kauheesti kuitenkaan laihtuvani.

Sillon alussa. 96 kg.
Never again!


Alku oli vaikeinta, kun alotin kahden kymmenluvun välistä. Ja bloginpidon alussa olin tasan 80 ja 90 puolessavälissä, joten sen ekan viiden kilon pudottaminen tuntu kestävän ikuisuuden. Vaikka oikeestihan se kävi melko nopeesti.

Heh, naurattaa kyllä toi alkupuoli kun seilasin vähän liikunnasta ja ruoasta toiseen, mutta nyt oon tainnu löytää aika pitkälti oman tavan tehdä tämä :)

Ei menny kesäkuussa housut jalkaan, ei.

Kirjotin yhdessä vaiheessa että tein sillon alottaessa myös tavoitelistan. Sen kyttääminen oli alussa vähän huono juttu, koska sillon tuli tunne ettei homma edisty. Ja näki koko ajan mustaa valkosella kuinka pitkä matka vielä oli edessä.
Moni hehkuttaakin välitavoitteita, ja vaikka mun listassa niitä toki oli, niin tuntu silti hirmu vaikeelta niitä saavuttaa.

Palkintovaatteita.

Kun olin päässy 90 kiloon, ostin kasan vaatteita (joita ei oo paljon tullu käytettyä). Sen jälkeen toi tavotelista on vähän unohtunu.
Ja mulle se onkin ihan ok, koska nyt kun sen kaivoin esiin, niin pystyin katsomaan sitä hymyillen. Vau! Mä oon oikeesti puolessavälissä! :D

98,3 kilosta päästy 80,7 kiloon! Se ois ihan just 18 kiloa karistettu :)

Uus kymmenluku oli mieletön saavutus! :)

Ja näköjään oon antanu itselleni 80 kilon saavutukseen vähän rahaa siihen vaateostoksiin, mutta saas nähdä. Sillä kuten mainitsin, niin ne ysikympissä ostetut vaatteet on tosi vähän käytetty. Pari paitaa on jopa vähän jo liian isoja.
En siis oo varma haluanko tuhlata rahaa vaatteisiin, kun aion tästä vielä pienentyä. Mutta en haluais ostaa lisää pieniäkään vaatteita nyt, kun mulla on ennestään niin paljon noita pieneks jääneitä vanhojakin vaatteita.

Mieleen iskikin sellanen ajatus, että otan ton summan minkä oon itelleni luvannu, ja säästän sen myöhempään. Sitten onki aika hurja summa jolla voin 70 saavutettuani ostaa vaatetta :D



Miten mä sitten tän painon oon saavuttanu?

Itse asiassa musta tuntuu että se on ollu naurettavan helppoa. Joo, toi lause kuulosti tyhmältä, koska laihdutus ei oo niin simppeliä. Mutta alkukankeuden jälkeen uusista tavoista on tullu osa elämää, eikä sen kummemmin oo tarvinnu mitään "tehdä" että laihtuis.

Rupesin miettimään, että miks mä en oo aikasemmin tässä onnistunu. Mitä mä tällä kertaa oon tehny eri tavalla?

Tavoite on päästä samoihin painolukuihin, mutta ulkonäöllisesti en enää ihan tohon pääse.

Mä luulen, että mulla on aikasemmin ollu vähän eri tavotteet painonpudotuksen suhteen. Oon tavotellu jotain mikä oon liian vaikeesti saavutettavissa. Halusin liian suuria muutoksia niin pienessä ajassa. Nyt oon antanu asioille aikaa.

Ennen myös yritin aivan liikaa. Kitudieettejä, paastoamista, hulluna liikuntaa muutaman päivän, kunnes kroppa ei enää jaksanu jatkaa ja homma jäi siihen.

Ja sitten vielä tämä, joka suurimmalla osalla on syy laihdutuksen lopettamiseen: Kun sortuu, niin on ajatellu että aivan sama mitä mä syön, kun lipsahdus kävi jo. Otanpa tästä sitten samaan syssyyn Big Mac-aterian, ja katsotaan sitten maanantaina uudestaan.

Juu, maanantaina. Tai huomenna. Tai uudenvuodenlupaus laihtua. Ihan täyttä p****aa! Aina vannotin itelleni että juu ihan kohta, syön vaan tän ensin. Mutta eihän se tolla ajatusmallilla onnistunu.

Tää on esikoisen odotuskuvia, eli vähän pienempi olin sillon vielä :)

Kuopuksen odottamisen aikana, varsinkin loppuaikana, musta rupes tuntumaan että alan olemaan hieman liian iso. Vatsan takia suurimmaks osaks, mutta myös muutenki. Oisin ollu tosi motivoitunu laihtumaan ja liikkumaan, mutta selkäkipujen takia liikkuminen oli vaikeeta, ja siitä "musertuneena" en jaksanu sen kummemmin ruokaakaan miettiä.

Lapsen syntymän jälkeen koitin hetken aikaa syödä hyvin. Imetyksen takia ei kauheesti voinu lähteä leikittelemään niillä paastoajatuksilla, ja sen takia vähän paino laskikin kun vihdoin söin kunnolla. Vähän= n.5 kiloa.
Mutta sillonhan iski tälle blondille sellanen ajatus, että kappas, mähän laihdun näin hyvin ihan itsellään. Ei ne herkutkaan sit vissiin mitään haittaa.
Joten, joka ikinen ilta telkkarin eteen iso kasa karkkia ja muita herkkuja. Ja kilo kerrallaan kaikki tuli takas, ja vähän extraakin.

Rannalle meno ahdistaa.

Eikä kauheesti auta kasaan painavat uikkaritkaan...


Toukokuussa olin niin kyllästyny kiloihin, ja ahdistaahan toi kesän saapuminen varmaan jokaista naista? Varsinki ylipainoisia. Ainakin mitä voi naistenlehtien "kesäksi kuntoon"-otsikoista päätellä.

Joten siinä vaiheessa tuli google kovaan käyttöön. Laihdutusta koskevia juttuja on netissä varmaan yhtä paljon kuin aikuisviihdettä, joten matskua kyllä löyty. Niistä sitten koitin suodattaa ne huuhaat pois, ja kerätä terveellisiä ja nimenomaan mulle itelleni sopivia keinoja.

Rahka on pop!

En viitsi tähän niitä sen kummemmin eritellä, kun ne löytyy tuolta ylävälilehdestä. Mutta mun oma top 3-lista on:
1. Syö tarpeeksi usein, säännöllisesti, ja pienennä annoskokoja.
2. Lisää kasvisten syöntiä.
3. Juo paljon vettä!
Mulle nää on siis tärkeimmät, ja kaikki herkku-ja liikuntajutut on ollu sellasia joita oon opetellu pikkuhiljaa matkan varrella.

Kokeiltu on, mutta jos ei nappaa, niin ei nappaa.

Liikunnatsa puheen ollen, mähän en oo koskaan välittäny liikunnasta. Sekin oli yks syy miks olin varma etten laihdu kunnolla. Oletin raskaan liikunnan olevan pakollinen osa laihtumista, ja luulin että joudun hiki päässä uurastamaan että saan kilot pois.

Joo, liikunta on kyllä mulle melkein välttämätöntä, koska haluaisin vähän myös kiinteytyä. Mutta mä en todellakaan oo mitenkään pingottanu asian suhteen. Itse asiassa mun liikunta on lisääntyny vasta ihan viime aikoina, ehkä 5-6 viikon aikana.

Se mistä tykkää, toimii paremmin :)
Myönnettäköön, että kahden lapsen kanssa on enemmän liikuttava jo täällä kotosalla, kun ennen tarvitsi näin karkeesti sanottuna nostaa perseensä sohvalta ainoastaan kun tarvitsi käydä vessassa tai halus jotain jääkaapista.
Nyttenhän sitä joutuu vähän väliä pesemään peppua, käyttämään isompaa potalla, tehdä ruokaa, syöttää lapset, leikkiä, toimia erotuomarina kinasteluissa yms...Mutta eipä tota varmaan sen enempää tuu kun paljon kotitöitä ja siivousta tekevälle lapsettomallekkaan.

Perus-ja hyötyliikunnan lisäks oon välillä kotosalla laittanu musiikin soimaan ja tanssinu. Se on laji josta tykkään! Sillon tällön oon koittanu käydä lasten kanssa vaunulenkillä, mutta aika vähissä nekin on ollu. Varsinki nyt syksyllä kun tuntuu että päivän liikunnat on pulkassa jo niitä haalareita pukiessa ;D
Rehellisesti en edes muista millon viimeks kävin vaunulenkillä o_o

On niitä lenkkejäkin vähän tehty.

Hirveesti kuulee sitä että pikkuhiljaa kroppa vaatii lisää ja lisää liikuntaa, mitä enemmän sitä tekee. No tavallaan mulla toi toteutu, paitsi että musta tuntuu että kroppa ei sitä niin paljoa vaadi kun mieli. Tulee nimittäin aika saamaton olo, jos ei yhtään oo päivän aikana liikkunu.

Vaikka yleensä homma toimii...

Kaiken kaikkiaan tuntuu, että päivä päivältä homma sujuu paremmin. N.s. "täydellisiä päiviä" on ollu ehkä 1% kaikista takana olevista. Toivotaan että prosenttiosuus nousee loppua kohti :)

...niin sattuu näitä välillä silti.
Pitää vaan päästä asian yli, ja jatkaa eteenpäin! :D

Eli lepopäiviä, herkkupäiviä, synkistelypäiviä, plussatuloksia, huonoa motivaatiota ja motivaation puuttumista, luovuttamisen tunnetta, läskioloa ja kaikkea asiaan kuuluvaa on täälläkin koettu, ja paljon!

Muistakaa vaan aina, että vaikeudet on tehty voitettaviks! Me kaikki pystytään mihin vaan, kun vaan tarpeeks halutaan!

Ihanaa viikkoa kaikille! :D




14 kommenttia:

  1. Kuulostaa niiiin hyvälle! Ja onnea saavutuksesta! Sun mietteet kuulostaa siltä, että varmasti mikään ei estä sua myös pitämästä pudotettuja kiloja pois. Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että saan ne pidettyä pois, se olis sitten seuraava tavoite kun lopullinen painotavote on saavutettu :)
      Kiitos! :)

      Poista
  2. Ihana kirjoitus! Mahtava saavutus - Onnea! Tsemppiä jatkoon! :o)

    VastaaPoista
  3. kiva kirjoitus! onnittelut hienosta saavutuksesta! Siitä sit seuraavaa satamaa kohti!:)

    Nauratti toi teksti "laihdutuksen alkupuolesta" , iteppä taidan olla just siinä vaiheessa, seilailen eri liikuntojen ja ruokavalioiden välillä, pidän kirjaa tavoitteista,joita en tunnu saavuttavan jne.! Mut toivotaan että itsekin löydän sen kultaisen keskitien vielä:)
    Täältä ainakin löytyy paljon hyviä neuvoja, kiitos siitä:)!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :)

      Juu, se alku on tosiaan sellasta hakemista. Mä sillon kokeilin herkutonta viikkoa, käsitreeniviikkoja yms kaikkea, mutta nyt oon tosiaan oppinu uuden tavan elää :)

      Kyllä sä sen oman tapas vielä keksit :) Sylintäydeltä tsemppiä!! :)

      Poista
  4. Onnea puoliväliin pääsystä!
    Mä en edes ollut tajunnut, kuinka paljon sä oot pudottanut painoa!!! Huh!! Musta tuntuu, että mun kohdalla ekat 10 kiloa on ns. harjoittelua ja rytmiin pääsyä ja opettelua, olen itse vielä siinä vaiheessa. Mutta uskoisin, että kun sen rajapyykin yli pääsee, niin homma alkaa luistamaan yhtä sujuvasti kun sulla nyt :) Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Joo, mäkään en oikeen tajunnu tota kilomäärää ennen kun rupesin laskemaan niitä toissapäivänä :D Kun jotenki se tuntuu että en mä vielä niin kauheesti oo laihtunu. Mutta oonhan mä :)

      Mullaki oli se eka kymppikilon pudotus sellanen motivaattori kyllä. Sullakaan ei oo enää kun pari kiloa siihen! :D Ajattele!

      Joo, ainaki koitan jatkaa samaan malliin ;)
      Tsemppiä sulle!! :)

      Poista
  5. Tykkäsin kovasti tästä kirjoituksesta! Sun saavutus on todella huikea, joten oikein paljon onnea! Nyt vaan sitten etiäpäin, kohti seuraavaa tavoitelukemaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäsit :)

      Kiitos onnitteluista! :) On kyllä huikee tunne :D

      Poista
  6. Tätä oli tosi mukava lukea :) Hieno "kattaus". Ja onnittelut puoliväliin pääsemisestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla että ihmiset on tykänny lukea :)

      Kiitos :)

      Poista
  7. Sinulla on kyllä ihan mielettömän hienosti lähteneet kilot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojuu, nyt puolessavälissä sen jotenki paremmin "tajuaa" :)

      Poista

Kaikkia kommentteja otetaan vastaan :D