sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Valitukset on valitettu?

Mä tiedän että mun viimeaikaiset tekstit on ollu vähän sellasia valivali-itsesääli-juttuja.
Tästä ei oo tarkotus tulla sellanen enää, lukuunottamatta tätä ekaa asiaa ;)

Eilen aamulla muistin nipin napin punnita itseni. Ja kuten arvasin, plussatulos sieltä pamahti. Jälleen siis voipaketin verran paino nousi.

Paha? No ei, mutta ois se miinus ollu silti mukavampi.
Mutta ihan ansaittua oli joka gramma, mitäs hiippailin sinne jääkaapille!

Vartalon paino on lisääntyny tän verran, mutta toivottavasti ei koostumus!

Mitä näihin valittamisiin ja herkutteluihin tulee, niin ainaki mun mielestä on ollu "mukavaa" lukea muiden repsahduksista, koska on lohduttavaa tietää että en oo ainoa joka lipsuu. Kun lukee blogeja joiden kirjottaja on itsekurin lähettiläs, ja treenaa joka päivä, niin ajattelee että en mä voi laihtua kun en tee tota samaa. Mutta sitten ykskaks tuleekin postaus jossa myönnetään herkuttelu, ja sillon taas on itselläkin hieman parempi mieli.

Joten toivottavasti teistä on tuntunu joko tolta, tai sitten että ootte voinu miettiä että "onneks mulla ei sentään noin heikosti mene!"
Nyt en toivottavasti enää laita vähään aikaan tollasia juttuja. (On mulla vielä yks valivali-juttu jo kirjotettuna, mutta ehkä en sitä nyt tähän heti perään laita. Tai no katsotaan :D)

Toissapäiväinen välipala:
Rahkaa ja hedelmäsalaattia.

Muistatteko montako kertaa oon täällä toistanu näitä: "Nyt otan itteeni niskasta kiinni!", "Nyt loppu herkuttelu!", "Nyt täytyy tehdä jotain ettei rupea taas lihoamaan!"?
No aika monta.

Pitäsköhän vielä kerta kiellon päälle todeta, että nyt palautetaan itsekuri? :D
No pitää, ja sen täytyy tällä kertaa myös toteutua!

Tämän illan paremmat valinnat leffan ääreen.

Ananasrahkaa kauraleseillä, pähkinäsekoitusta ja pakasterypäleitä.

Joskin tänään meni ruokailut muuten ihan hyvin, niin ruoan laatu oli vähän kyseenalaista. Tai mitäs tuumaatte uppopaistetuista bataattiranskalaisista ja yhdestä mozzarellatikusta lihan lisukkeena? Hyväähän se oli. Ja ehkä tollanenkin on ihan ok, ainakin se määrä minkä söin.
Tollasen jälkeen täytyy vaan muistaa, että se oli sitten tän päivän herkku, eikä muuta hyvää tänään! Ja onnistuin :)

Huomenna ystävien kanssa ulos syömään, joten taas on koetusta kerrakseen.
Mutta, lähden mielessä ajatus "I can do it!". Katsotaan riittääkö se ;)




6 kommenttia:

  1. Miten monta kertaa tämän syksyn aikana olen minäkin kirjoittanut plussatuloksesta. Tippumattomista kiloista. Junnaamisesta. Ja että taas motivaatio on kunnossa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Kohta kukaan ei taida viitsiä edes lukea blogiani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No lukeepas!! Mulla on ihan sama fiilis, mutta kyllä täällä silti tuntuu ihanasti ihmiset jaksavan käydä lueskelemassa :)

      Poista
  2. Hei! Luin koko blogisi läpi tämän viikonlopun aikana (meinasi jo yöunet ja liikunnat jäädä väliiin :D ) Aivan mahtavan pudotuksen ja elämäntapojen muutoksen olet tehnyt, onnittelut! :) Erityisesti ihailen noita sun ja miehes tekemiä ruokia! Täällä (kahden aikuisen) taloudessa syömään niiiiin paljon huonommin että aivan hävettää.. Minä syön omia ruokiani, mies omiansa. Kumpikaan ei jaksa kokkailla :D Ja tätä se on ollut viimeiset 8 vuotta. Aina toivoisin olevani kunnon "emäntä", mutta kun en ole. Huoh..

    Tsemppiä projektiin edelleen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, onpas sulla sitten ollu hommaa kerrakseen! :D Kuulostaa hurjalta, toivottavasti on ollu mieluisaa luettavaa :)

      Kiitos kiitos :)

      Tiedätkö, esikoisen kanssa kotona ollessa mun vakkariruoka oli joko Saarioisten maksalaatikko, joku muu valmisruoka tai kalapuikot majoneesilla.
      Jotenki se vaan siitä rupee sujumaan, kun alkaa tekemään.

      Sähän voit alottaa ihan simppeleistäkin jutuista, esimerkkinä vaikka keität makaronia ja paistat jauhelihaa jonka maustat. Ei tarvii makaroneja edes vahtia, kunhan vähän kääntelet jauhelihaa niin sillä selvä. Alle vartti menee, että ajallisestikaan ei oo paha :)

      Jos tykkäätte vaikka jostain pataruoasta, niin sehän on helppoa valmistaa, kun tarvii vaan valmistaa ainekset ja laittaa uuniin.
      Tai makaronilaatikko? Kahdestaan syötte siitä monta päivää, eikä tarvii joka päivä kokkailla :)

      Mutta tiedän kyllä ton tilanteen, kun ei vaan saa aikaan. Ja varmaanki tuntuu siltä että joku noutoruoka on paremman makuista. Mutta ruoasta voi itsekin tehdä tosi hyvää.

      Kiitos tsempeistä! :D Sulle myös ruoanvalmistusinnon syttymiseen! :)

      Poista
  3. Hitsi kun koko repsahdus ja (ehkä) syyllisyys ajattelusta pääsisi eroon. Noita repsahduksia itseasiassa varmaan tarvitsee ja ne kuuluvat normaalielämään, jotta jaksaa koko loppuelämänsä noudattaa terveellisempi elämäntapoja.

    10 vuoden aikajanalla ei loppujen lopuksi satunnaiset juusto-orgiat paljon merkkaa.

    Tosi kiva lukea tälläistä - ah niin tutun oloista - laihdutusprojektia. Mä yritän saada itseeni tarttumaan hieman rennompaa otetta tähän omaan touhuuni. Mä kun tuppaan olemaan sellainen on-off-tyyppi ja sillä ei pitkälle pötkitä.

    Nyt vain takaisin kaidalle polulle (mäkin otan tassuni pois juureslastu pussista...). Välillä jalka voi livetä, mutta kyllä se matka etenee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Mitä oon noita mun alkupuolen tekstejä lueskellu, niin tavallaan vähemmän herkkuja oon nyt syöny, mutta ne tuntuu vaan vielä pahemmalta. Ehkä sekin on osa edistymistä että herkkujen jälkeen on syyllisempi olo kuin ennen :)

      Hirveesti tsemppiä sulle! :D Mä koitan kanssa parantaa tästä :)

      Poista

Kaikkia kommentteja otetaan vastaan :D