Ruokaa.

Ajattelin vähän esitellä viime päivien syömisiä.

En tietenkään oo ottanu kuvia turkinpippureista, Tobleronepaloista, raparperipiirakasta, pizzasta tai muistakaan "kielletyistä" jutuista, ne kun on hävinneet suihin sen verran nopeesti ettei oo edes ehtiny miettimään kameran kaivamista taskusta ;)

Tässä nyt kuitenkin niitä fiksu...hkoja valintoja:

Pari viikkoa sitten kummilapsi oli kylässä, ja syötiin tällaisia eväitä terassilla.
Leipien päällä pikkusen oivariinia ja juustoraastetta sekä raejuustoa.

Äiti on sellanen "emäntä", ja siellä on harvemmin pelkästään äiti ja iskä kahdestaan vaan aina joku käy kahvilla tai syömässä. Ja kahvin kanssa on aina "jotain hyvää". Paha, paha! ;)

Alkuviikosta oltiin lasten kanssa siellä kolme päivää, ja vikana päivänä oli rääppiäiset isommalla porukalla, jolloin syötiin kaikkia jämiä mitä kaapista löyty. 

Tässä kuva uunilohiannoksesta tiistailta:

Keitettyä perunaa, uunilohta, kermaviilikastiketta sekä katkarapusalaattia.
Keskiviikkona annoksessa oli vähemmän kalaa, mutta sen lisäksi silliä ja makkaraa.
Hassu yhdistelmä? ;)

Ksekiviikkona äiti ja iskä lähti aamulla käymään kaupassa, ja sillä välin keitettiin lasten kanssa aamupuuroa. Mä kun teen aina puuron mikrossa, niin tein pienen virhearvion ja puuroa jäikin melkonen määrä yli.

Meinasin eka tehdä sämpylöitä, mutta koska oli tarkotus piakkoin lähteä siitä itsekin kaupungille, niin googletin josko siitä puuronjämästä sais jotain nopeeta tehtyä.

Löysin ohjeen paistettuun puuroon. Itse nimesin tän puuropannariksi, joten jos joskus sen mainitsen niin sillon kyse on tästä:

Puuron pitäis saada jämähtää littanaks levitettynä lautasella muutaman tunnin, mutta mä en odotellu.
Ohjeessa sanottiin että pitäis paistaa puurolevy voissa, mutta juokseva Flora ajo asian ;)
Vähän sokeria, siis vähän, rasvan sekaan, ja sitten puuro siihen paistumaan.
Oli hyvää tuoreiden mansikoiden ja pakastemustikoiden kera!

Koska oon ollu nyt toista viikkoa lomalla, mulla on ollu aikaa vähän tehdä isompia välipaloja kun napata proteiinipatukka kaapista. 

Tällaista söin tänään:

Rahkaa, rypäleitä ja pähkinäsekoitusta. Naminaminami! :P

En muista millon oisin viimeks syöny valmisruokia (paitsi tässä yks päivä nopeesti Saarioisten jauhelihapizzasta puolet). Mutta eilen syötiin lasten kanssa Saarioisten maksalaatikkoa.

Maksalaatikossa on se huono puoli, että mun mielestä sen kanssa ei oikein sovi mikään salaatti. Oonkin päätyny tällaiseen ratkaisuun:

"Alkusalaatti", eli oman maan lehtisalaattia, rucolaa, basilikaa ja persiljaa.
Mukana paprikaa ja pari viipaletta maustekurkkua maun vuoksi.
Tän jälkeen puolikas maksalaatikko, ilman hilloa! :)

Ja nyt ihan kauhee paljastus. 

No ei sentään ;)

Mä syön nimittäin valkoista pastaa! Mä kun en niin usko noihin tummiin tai täysjyviin. Leivän oon vaihtanu tummaan, koska tykkään nykyään enemmän ruisleivästä.

Mutta jos makaroneissa on hintaeroa, niin valitsen kyllä sen huokeemman vaihtoehdon, senkin uhalla että on epäterveellisempää. 

Entäs muut, ootteko vaihtanu kaikki tuotteet "parempiin"?

Vuosi ja 23 kiloa takana! :D

Loppuelämäni ensimmäinen päivä!

Näin aloitin ensimmäisen (linkki) blogitekstini tasan vuosi sitten. 

Ja se oli juurikin se, loppuelämäni ensimmäinen päivä. Siitä samaisesta päivästä lähtien mun elämä on ollu hyvin erilaista.

Vuodessa on housut jääneet isoksi. Tai ennemmin ihminen niiden sisällä kutistunut! :)
Housujen koko 48.
(Huomasin just ettei noi olekaan samat housut, ekassa kuvassa koon 50 pöksyt. Mutta isot on siis nekin nykyään)

Ensimmäistä tekstiä kirjottaessani painoin 95,5 kg. Pahimmillaan ilman vauvamahaa painoin yli 98 kg.

Tasan vuosi sitten painoin siis 23 kiloa enemmän kuin tänään!

Näistä lähtökohdista liikkeelle vuosi sitten.

Blogeista olin kuullut joskus, mutta en varsinaisesti ollu yhtäkään blogia seurannut, ehkä joskus vahingossa sellaisiin kyllä netissä törmännyt. Mutta vuosi sitten toukokuussa jostain syystä etsiessäni laihdutukseen vinkkejä netistä, mieleen juolahti että saattaisi löytyä laihdutusblogejakin. 

Ja kyllä vain! 

Hakusanaksi "laihdutusblogi", ja johan rupes löytymään. 

Blogilistan kautta löysin ensimmäisenä Annan (kirjotti ennen nimimerkillä Erica) blogin Too big to be me. En voinut uskoa silmiäni! 

Anna oli siinä vaiheessa kirjottanut blogiaan puolisen vuotta, ja saanut ihan huimaa muutosta aikaan. 

Kahden lapsen äiti, aivan kuten minä. Lähtöpainokin melko sama, vaikkakin pituutta jonkin verran enemmän kun mulla. Siinä vasta mulle sopiva esikuva. 

Blogeja rupes pikkuhiljaa löytymään enemmän ja enemmän, ja jokaisella oli oma tapansa laihduttamiseen. Toki melko pokkeuksetta aamupuuro raejuustolla sekä kilokaupalla rahkaa oli trendinä, mutta muitakin juttuja löytyi. Ja mikäs siinä, rahkan avulla pääsin itsekin alkuun. 

Mulla kun oli ongelmana se että syön aivan liian vähän ruokaa, ja sitten sitä puutosta korvasin herkuilla. Enkä oikeen keksinyt mitä tehdä ettei niin kävis, kun olin vaan niin pirun laiska tekemään itselleni mitään syötävää. 

Mutta välipalaksi tai iltapalaksi rahka- ja ananaspurkkien avaaminen, lautaselle kaataminen ja pähkinöiden päälle ripotteleminen ei ollu niin iso vaiva, ettenkö sitä olis viitsiny tehdä. 

Eikä se mikropuuro aamullakaan mikään kauheen aikaa vievä projekti ollu. Raejuustoa proteiinin lähteenä tuli kokeiltua, ja jonki aikaa se menikin. 

Mutta nyt syön taas puuron maidolla, tai sitten puuron kaverina juustoviipaleita tai leikkeleitä. 

Välillä herkuttelen tuoremehulla!

Ja mehun sekä limppareiden sijaan opettelin juomaan jääkylmää vettä. Alkuun se tökki tosi pahasti! Mutta nyt vettä parempaa ei olekkaan, ja huomaan kyllä heti jos en oo juonu tarpeeks. Huomasin mä sen ehkä ennenkin, mutta sivuutin sen tunteen, ja sitten kun olin kaupassa niin nappasin pikkulimun mukaan. Nykyään se on ennemmin lähdevesi- tai vichypullo. 

Ja herkuttelua harrastan edelleen. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Ihan totaalisia nollapäiviä herkkujen suhteen ei kyllä montaa oo ollu. Mahdollisesti muutama löysä alue kropassa saattais olla kiinteämpi ilman niitä, tai pullea maha litteämpi.

Mutta ilman yhtään herkkua en taatusti olis onnistunu näinkään hyvin!

Välillä myös näin.

Mulla olis sellanen oma ihannepaino, 65 kg. Mitään aikataulua en koskaan tavoitteelle asettanut, mutta sen haluan vielä joskus saavuttaa. Tyytyväinen olen jo siihen, jos (ja kun!) paino putoaa alle 70 kg. Mutta aikansa kutakin. 

Nyt on sen verran jo kevyempi olo, että alan pikkuhiljaa tuntea oloni mukavaks. Eihän se kiloista ole kiinni, vaan omasta hyvän olon tunteesta! :D

Ihka ensimmäinen tavoitemekko,
joka on jo käytössä.

Mun varsinainen laihduttaminen on salamyhkäisesti päättänyt itsellään loppua, ja oon jo jonki aikaa ehkä enemmän keskittyny miettimään miten saan töissä ollessakin pidettyä uusia elämäntapoja yllä, sekä painon hyvissä lukemissa. Viimeksi mainitun takia aion edelleen punnita itseni kerran viikossa, mutta kunhan pääsen normaalipainoon, niin uskon että vaa´alla käynti harvenee. 

Liikunnan suhteen oon taas viimesen viikon aikana saanu aikamoisen kimmokkeen. Se vaan tuli jostain! Oon tehny edelleen ainoastaan sitä mitä oon halunnu (eli tällä kertaa tanssinu), ja se toimii mulla edelleen. Jos tuntuu että nyt meen trampoliinille pomppimaan, niin se on sillon sen päiväinen liikunta. 

En siis suunnittele etukäteen mitään, vaan meen fiiliksen mukaan. Ja sen myötä oon oppinu entistä enemmän hyötyliikkumaan. Sohvalta nousu pikkuasian takia ei oo enää vaiva eikä mikään.

Jos joskus puuskutan kun "joudun" hakemaan vaikkapa lapsille jotain, niin se ei johdu enää siitä että se takapuoli painaa niin paljon ja lempiohjelma menee telkkarissa, vaan pikemminkin sen tyylisestä että oon just saanu siivottua ja haluaisin hetken istahtaa juomaan kahvini ennen seuraavaa urakkaa :D 

Tämä oli alkuvuoden tavoitemekko.
Tätäkin vois jo alkaa käyttämään...

Ja kuten tossa jo mainitsin, että alan olemaan itseeni tyytyväinen, niin pikkuhiljaa kyllä. Epäkohtia löytyy, mutta ne on sellasia yksittäisiä ongelmakohtia, ja varmasti nää joka naisen painajaiset: peppu, reidet ja VATSA. 

Mutta sitten vaan jumpataan. Ja jos en jumppaa, niin en niistä myös vingu. Näin se tästä lähtien menee. Lupaan, että nyt en enää kertaakaan kirjota että hitto kun on iso maha (paitsi jos on selvää turvotusta), ellen samassa postauksessa pysty todistamaan että oon tehny vatsajumppaa!

Tämän kesän tavoitemekko.

No, joka tapauksessa, ihan täysin tyytyväinen en tuu koskaan olemaan, se on ihan varma. Mutta olishan se mukavaa kun vois vielä joku päivä todeta että oon mä ihan nätti. 

Mä sanoin että tänä kesänä meen bikineissä rannalle. No...Vielä en oo menny, mutta bikinit vähän niinkun olis odottamassa. 

Rohkeutta vielä kerään - onneks kesää on vielä tovi jäljellä ;)

Sitten varmaan joku ehkä vielä haluaa nähdä varsinaiset muutoskuvat?

Tässä ne tulee:

Tällaisiin tuloksiin on siis päästy vuodessa, ja ilman salikäyntejä tai sen kummempaa liikuntaa. Joten en malta odottaa millaisia kuvia saan laittaa tänne ens vuonna, kun aion lisätä liikuntaa mahdollisuuksien mukaan!

Elämään oppiminen

Mulla oli eilen ihan mahtava ilta! :D

Oltiin ensin ystävän luona grillaamassa, ja sen jälkeen käytiin vähän baarissa pyörähtämässä. Iltaa istuessa tuli juotua jonkun verran colaa ja nenän eteen työnnetty sipsikulhokin oli aika petollinen, mutta muuten mentiin vesilinjalla, ja ruoan määrässäkin pysyin kohtuudessa.

En tiedä sainko reilu kolmen tunnin tanssimisella sipsit ja limut kulutettua, mutta sen tiedän että hiki oli! Ja vielä kun oli korkkarit jalassa, niin kyllä sai reidetkin kyytiä ;)

Sitä aina sanotaan, että kun laihtuu paljon niin pää ei meinaa pysyä mukana. Mä oon ajatellu että ei se mun kohdalla oo pitäny paikkaansa, kunnes tänään tajusin että niinhän se on. Tosin mulla se tarkottaa enimmäkseen jotain ihan muuta kun sitä, etten tajuais olevani hoikempi.

Joo, kyllä mulla on vieläkin melkonen läskiplösö-olo suurimman osan aikaa, ja kauheet kompleksit mahan ja ahterin suhteen, enkä mä reisiinikään tyytyväinen ole.
Silti silloin tällöin tulee sellasia "välähdyksiä", jolloin katson jotain kuvaa itsestäni tai peilikuvaa ja hämmästelen että oonko mä muka oikeesti jo noin hoikka? Ja taas hetken päästä oon mieli maassa kun oon niin lihava :(

Ihan niinkuin mun toissapäiväisissä tanssikuvissa, ekasta katoin että oonpa mä hoikka,
mutta sitten otin toisen kuvan eri kulmasta,
ja siinähän mä taas olen omana pulleana itsenäni.

Mutta enimmäkseen tarkotan sillä sitä, että samalla kun painon pudotus on hidastunu, oon kaivannu elämääni jotain muuta muutosta. Oon joka toinen päivä vaihtamassa työpaikkaa, muuttamassa, sisustamassa asuntoa uusiks, hakemassa opiskelemaan ja millon mitäkin.

Ajatukset seilaa laidasta laitaan, enkä yhtään pysy ajatusten juoksussa mukana. En yhtään ihmettele että mieskin on ihan pihalla kun mä vaan elelen jossain omissa haavemaailmoissa ja oon sunnittelemassa kaikenlaista :D

Mahtaakohan tää nyt myös johtua kesälomasta, että mulla on aikaa vähän päästää ajatukset harhailemaan? Toivon tosiaan että saisin edes vähän helpotusta tähän muutoksenhaluisuuteen kun pääsen uudistamaan vaatekaapin sisältöä!

Alkaa garderoobi olla päivityksen tarpeessa...

Eilen oli senkin vuoksi mukavaa, että olin liikenteessä omalla autolla, ja mies hoiti lapsia. Olin siis "vapaa" menemään miten halusin. En ollut alunperin edes menossa mihinkään kun väsytti, mutta sitten vaan ykskaks päätin lähteä. Kävin suihkussa, puin ja eikun menoksi.

Sitä mä olin kaivannutkin, että mulla on mahdollisuus yhtäkkiä lauantai-iltana todeta että haluan lähteä ulos, eikä mulla oo sille mitään estettä. Ei sitä että on etukäteen suunniteltu kaikkea, hankittu lastenhoitajaa ja sovittu kyytejä jolla paikalle pääsee tai paikalta pois.
Ymmärsikö kukaan?

These days are gone!

Ehkä mä alan vihdoinkin ymmärtää itsekin vähän elää omaa elämää. Arvostamaan itseäni enemmän, ja oppia tietämään mitä tarvitsen.
Nyt on aika alkaa nauttia elämästä, enkä nyt tarkoita etteikö sitä voi tehdä lihavanakin. Mutta mun kohdalla arvostus itseä kohtaan on noussu nyt sen verran, että nautin elämästä ihan uudella tavalla! :D

Elämä on paljon muutakin kun pelkkää kotona kököttämistä ja kaloreiden laskemista!

Mikä lie hormoonimyllerrys :/

"Et voi olla tosissas!"

Se oli ensimmäinen ajatus, kun näin mitä mies oli raahannut kotiin:

Mutta siitä sitten pikkuhiljaa rupes ajatukset menemään siihen suuntaan, että jos mä vaikka yhden...

Mä olin toissa iltana äitin luona hieman ihmeissäni, kun mulle tuli tunne että pakko saada suklaata! Siis mitä?? 

Mun ei oikeesti ikinä tee mieli suklaata, oon aina ollu enemmän sellanen salmiakille perso.

Ja tiesin kyllä että se aika kuusta rupee lähestymään, mutta että suklaahimo? Minulla?!?!

Jep, retkahdin suklaaseen.
Minkäs teet, eilinen on eletty ja tänään on uus päivä.

Ja muutenkin oon ollu ihan oudolla tuulella, vihanen koko ajan, ja kaikki pienetkin asiat pistää itkettämään. Näistä jutuista oon aina kuullu, mutta ei mulle oo näin aikaisemmin käyny.

Onkohan laihtuminen sitten osasyyllinen tähän asiaan? Vai mikä...

Voi tätä naisena olemisen riemua jos mun elämä on tästä lähtien kerran kuussa tällaista!

Eilen lapset halus munakasta, joten sellasta syötiin lounaaksi.

Eilen ois ollu punnituspäivä...Unohdin sen, enkä mä sitten tänäänkään käyny.

Mutta samapa tuo, en usko että siinä niin kummosta muutosta on tapahtunu, tai jos on niin varmasti luku on isompi kun viimeks. Joten odotellaan ens viikolle taas seuraavaa vaa´alle nousemista.

Päivälliseksi jauheliha-riisimössöä, jossa miniporkkanoita.
Lisukkeena kurkkua ja aistettu maissintähkä.

Eilen ja tänään laitoin taas musiikkia soimaan ja rupesin joraamaan. Mulle tuli eilen taas jostain mieleen se mun haave, kun kerroin joskus että haluaisin alkaa vetää joain tanssitunteja tässä omassa pihassa. Oon vieläkin ihan liian "nössö", en saa aikaseks tehdä asialle mitään. Mutta ehkä sitten ens vuona... ;)

Joka tapauksessa, mietiskelen aina musiikkeihin koreografioita. Yks biisi on vatsabiisi, toinen peppubiisi, kolmas käsibiisi jne...Vatsabiisejä tais tällä kertaa olla enimmäkseen, koska niissa lihaksissa tuntuu mukavasti että jotain on tehnyt :)

Eilinen iltarahka oli maustettu rahka, koska tilasin sen anopilta kun oli kaupassa, eikä se varmaan voinu kuvitella että joku syö maustamatonta rahkaa sellaisenaan :D
Mutta oli tämä tosi hyvää! :P

Mä oon tässä jo kovasti suunnitellu että millasen postauksen tekisin viikon päästä. Sillon on nimittäin kulunu vuosi blogin aloittamisesta. Muutoskuvia en oo nyt laittanu, kun meinasin että niitä tulee varmaan sitten ens viikolla kyllästymiseen saakka.

Yhden esimaku-kuvan laitan kuitenkin, näissä melkein vuosi eroa. Kaipa tota masua on vähän lähteny :)

Pettävällä säällä

Jotenkin niin se sanonta kai menee, että:

"Jos sulla ei oo mitään hyvää sanottavaa,
niin älä sano ollenkaan".

Mitään hirveen hyvää ei ois viikonlopulta, tai alkuviikoltakaan kerrottavaa. Senpä takia en oo pahemmin kirjotellu. Nooh, tai ehkä se enimmäkseen johtuu siitä että mun kesäloma on alkanu (ihanassa säässä, jippii!! :D.

Maananataina söin oman maan salaattia.

Viime viikolla viikonloppua myöten siivosin ja pyykkäsin, että saisin sitten kesälomalla "vaan olla". En mä nyt tietenkään ollu suunnitellu että ihan ilman liikuntaa olisin, mutta...Eipä tässä kauheesti oo takapuoli penkistä noussu.

Ihan jo tietenkin säänkin takia. Kuka hullu lähtee tossa lämmössä urheilemaan?! Sellasta pientä kaupalle kävelyä on tullu tehtyä, ja trampoliinilla ollaan lasten kanssa pompittu. Liikuntaa se nyt ei kuitenkaan varsinaisesti ole.

Auton mittari varjossa...

Mulle muuten hiki otsassa ja muutenkin nihkee olo on tarkottanu sitä, että on tullu liikuttua. Ja olo on helteessä ihan samanlainen. Tuntuu kun olis tehny kunnon hikitreenin, vaikka onkin makoillu peiton päällä nurmikolla.

Ja sen takia oonkin saanu huijattua itseni uskomaan että on ihan ok syödä vähän enemmän kun tavallisesti.

Hyvähän se tietysti on syödä helteelläkin, ja varsinkin juoda! Tässä tapauksessa kuitenkin syöminen on ollu enimmäkseen jäätelön popsimista ja juominen pillimehujen lipittelyä. Vesi maistuu mulle tosi hyvin, mutta jotenkin en oo nyt saanu sitä juotua niin paljon kun haluaisin.

Huomenna taidan kyllä pistää jääpalamuotin pakkaseen, ja kokeilla että meniskö sitten paremmin.

Joukkopaineesta huolimatta en juonu eilen illalla alkoholia,
vaan jätin suosiolla muille sen.
Edes jostain säästin kalorit ;)

Itse ruoat on ollu ihan perustavaraa, makkarakeittoa, perunaa, grillattua broileria, salaatteja...Eilen grillattiin lohta, ahventa ja ankeriasta, eli pienet kalaillalliset.

Tuli grillissä

Mä muuten meinasin jo eilen pukea tällaset caprit jalkaan, koska ne ei näyttäny ehkä niin kauheen pahalta? Sivusta kylläkin, mutta eipä se maha missään vaatteessa näytä hyvältä. Pullea mikä pullea :(

Ilmeisesti sitten kuitenkin maailmankaikkeus yritti kertoa mulle, että älä nyt hyvä ihminen kuvittele että voisit näyttäytyä ihmisten ilmoilla tuollaisissa.
Kaadoin nimittäin aamukahvit housuille, eli vaihtoon meni! :D

Melkein päivä kuvina.

Jee, jumitus taitaa vihdoin olla ohi!
Tässä on nyt muutama kuukausi seilattu 72-73-alkuisissa lukemissa, ja tänään vihdoin:
71,5 kg!! :D

Pikkumurun äitille poimimat kukat <3

Painoindeksi on nyt 25,3, eli normaalipaino alkaa olla melko lähellä jo. Kyllä tuntuu hyvältä, ja on sellanen tunne ettei mikään voi saada mua kaatamaan tätä projektia nyt. Monen kuukauden pituinen huono kausi on käännetty voitoksi.

Kyllähän se paino pysyi kurissa herkuista huolimatta, koska oon saanu töissä liikuntaa. Mutta kun ei vieläkään paino oo sitä mitä haluaisin, niin sehän ei riitä.

Kyllä mä nyt oon niin ilonen että oon malttanu aamuisin tehdä itselleni puuroa, ja että aterioilla oon syöny salaattia. Mitään isoa nälkää ei oo ollu aikoihin, joten herkkujakaan ei oo liiemmin tehny mieli.

Tänään siis aamulla herättyäni punnitsin itseni, ja sain noin hyvän tuloksen. Sen jälkeen oli aamupalan aika, ja kuten jo edellä mainitsin, niin mitäpä muutakaan oisin syöny kuin puuron. Raejuusto puurossa ei mulla mene ollenkaan.

Mä oon taas alkanu laittaa puuroon maitoa, ja sillon kun meillä on kinkkua tai kalkkunaleikettä jääkaapissa niin teen muutamasta siivusta rullan, ja haukkailen niitä puuron seuraks. Tänään ei ollu, joten jouduin tyytymään pelkkään puuroon.

Ulkona 21,3 lämmintä, vaikka taivas näytti tältä. Jännä!

Aamupalan jälkeen katseltiin lasten kanssa vähän elokuvaa, ja sitten pistettiin musiikkia ja tanssittiin vartin verran. Siivoilin jo eilen vähän tätä sikolättiä, joten tänään ei sitä niinkään tarvinnu tehdä, vaan tänään oli enemmän tällainen hauska päivä.

Huomenna oon pitkään töissä, joten oli ihan mukavaa tänään viettää lasten kanssa päivää vähän mukavammissa merkeissä kuin siivoten.

Trampoliini on ihan paras löhöilypaikka! :D

Käytiin hetken verran pihalla leikkimässä, ja sitten tultiin puolenpäivän aikaan syömään lounasta. Mä oon talvisin, ja oikeestaan myös keväällä ja syksyllä, laiska viemään lapsia pihalle. Lähinnä koska on kylmä/pimee/sateista enkä keksi oikeen mitään tekemistä siellä.

Mutta näin kesällä pihalla riittää puuhaa vaikka millä mitalla, tai sittenhän voi ihan vaan ollakin ja nauttia säästä!

Lounaaksi salaattia:
Kurkkua, salaattia, paprikaa,
maissia ja fetaa sekä erikseen herneitä joita ei kaikki syö.

Lapset valitsi eilen kaupasta lohipyöryköitä, joten niitä muutama salaatin kaveriksi.

Lounaan jälkeen mentiin koko kööri päkkäreille. Ulkona olis tietysti mukavampi makoilla, mutta täällä on sen verran hyttysiä, ettei se tule kuuloonkaan! :(

Heti kun herättiin niin välipala uuniin!

Sitten taas unien jälkeen terassille syömään välipalaa. Tänään keitin itselleni kahvia, ja lapset sai pillimehut. Juomien lisäks syötiin karjalanpiirakoita ja herneitä.

Leikittiin hetki pihalla, ja sitten tultiin sisälle hyttysiä pakoon. Ehdin vähän pyykkiä laittaa ennen ruokaa.
Syötiin päivälliseksi broilerpastaa sekä salaattia anoppilassa.

Hetki vielä pihalla pyörimistä kotiin tultuamme, mutta hyttysiä oli pakko päästä pakoon, ja loppuilta menikin sisätiloissa.

Iltarahkana meni perusrahka rypäleillä ja pähkinöillä. Jossain vaiheessa iltaa mun puhelimesta loppu akku, joten kuvia ei oo loppuillasta.
Mutta ehkä teillä riittää mielikuvitus rahkan ulkonäön veikkaamiseen? ;)

Sellanen päivä tänään.