Meillä oli.
Söin yhden keksin.
Koko kroppaa särki jo töissä. Tuntu että selkä halkeaa kahtia ja jalat menee säpäleiks. En muista millon oisin ollu niin poikki!
Tänään oli siis todella raskas työpäivä, en istunu 8 tunnin päivästä kun taukojen ajan (jotka nekin pidin omasta tahdosta vähän lyhyempinä).
Edelleen jatkoin sitä ajatusta josta halusin eroon, nimittäin "kun nyt oon noin paljon liikkunu niin ei yks herkku haittaa". Se herkku oli tällä kertaa Fazerin Mignon-muna, jonka löysin kaupasta jo nyt (onko pääsiäiseen kuukaus vielä aikaa?!?!). Muuten en kauheesti pääsiäisherkuista välitä, mutta noi Mignonit on heikkous!
![]() |
| kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mignon |
Ja ei siinä, sen munan edestä oli taatusti kaloreita kulutettu. Mutta toki ne kalorit ois voinu ottaa takas jostain fiksummastakin.
![]() |
| Tällaista oon koittanu töissä syödä. Tänään söin tollasen patukan, ja salaattina jääsalaatti, fetaa, paprikaa ja kalkkunaleikettä. |
Muuten päivä meni kaikin puolin loistavasti! :D
Normi aamupuuro ja iltarahka, ja niiden välissä tuli syötyä proteiinipatukka, lounassalaatti, sekä eilisiä pihvejä salaatin kera. Niin ja se keksi ja Mignon-muna.
Kulutukseen nähden siis ehkä melko vähän, mutta en mä nyt voi enää alkaa syömään yötä myöten niin kauheesti. Massu vielä ihan täynnä rahkasta.
![]() |
| Tällaset pippalot ei vaikuta painoon...? Kuva vanha vuodelta 2007. |
Aamun punnitustulos oli taas -200 grammaa, eli tasasesti mennään alaspäin.
Mä en kyllä ymmärrä miten ei mulla tollanen neljän päivän herkutteluputki vaikuta painoon mitenkään. Monelle sellasesta tulee se kilo-kaks ylimäärästä.
Tosin tässä oli pari päivää herkuttelun ja punnituksen välissä, että mahdolliset kerääntyneet kilot ois ehtiny jo häippästä. Mutta silti.
Monet kerrathan oon miettiny, että jos mä sit kuitenki syön liian vähän päivisin, ja ne ylimääräset herkut "pelastaa" tilanteen, eikä mee kalorit liikaa miinukselle?
En siis missään nimessä valita, ilonenhan mä siitä oon! :D
Mutta kunhan ihmettelen...
![]() |
| Tavoitepainoon vielä matkaa... |
Mä ajattelen koko ajan että oon kohta tavoitteessa. Olo on jo tosi hyvä, enkä mä sitä painoa mieti enää juuri ollenkaan. Mutta sitten kun alan laskemaan että 65 kiloon on vielä 11kg matkaa, niin kyllähän se vähän harmittaa että tässä on vielä tosi paljon tekemistä :(
Mutta toisaalta se tavote on vaan tavote.
Ehkä mulle riittää että oon itseeni tyytyväinen, ja ehkä mun ei oo ihan pakko päästä siihen tavotteeseen.
Sellanen mihin tällä hetkellä tähtään, on alle 70 kiloa. Sillon uskon että oon jo tyytyväinen, koska paino olis normaalin puolella.
Mutta paino ei oo kaikki kaikessa, vaan vielä suurempi tavoite olis saada tää masu littanammaks ja peppu vähän paremman malliseks.
Ajattelin luottaa työntekoon ainakin vähän aikaa, ja katsoa että miten se muuttaa noita ongelma-alueita. Jos kerran te jo näitte noissa edellisen postauksen vikoissa kuvissa eroa, niin eiköhän sitä muutosta tapahdu :D



































