maanantai 7. tammikuuta 2013

Jumppapäivä


Ihanat arvet...Mut minkäs teet.

Kyllä ihmisillä vatsalihakset on.
Toisilla ne on vaan läskin alla piilossa, ja mulla ne on tosi hyvin piilotettu.
Jotenkin ne voi yrittää nähdä vetämällä vatsaa sisään niin paljon kuin pystyy, ja venyttämällä vartalonsa pitkäks.
Tosin ei nekään keinot hävitä alavatsan röllykkää, eikä isoja kylkiä...

Totuus kuitenkin, ihan kiristämättä mitään kohtaa vartalossa, on valitettavasti vielä tämä:


Tein tossa joku aika sitten postauksen, jossa esittelin mun kropan ongelmakohdat.

Eipä niistä mikään oo poistunu. Jos jotain on muuttunu siitä, niin se, että oon nyt entistäkin kriittisempi kaiken suhteen mun vartalossa. Noi sääret, joita ennen pidin ihan sopusuhtaisina, ei nekään enää miellytä. En tiedä mikä yhtäkkiä iski.

Mutta, kuten optimistin tapoihin kuuluu (vaikken sellanen oo joka asian suhteen) niin käännetään tää hyväks. Mietitään siis mitä asioille tehdään, tän ikuisen vinkumisen ja valittamisen sijaan. Koska tuskin te jaksatte aina lukea siitä, miten tyytymätön neiti Michelin on tänään vatsaansa, ja huomenna hartioihinsa ;)

No, hartioiden mainitsin olevan ihan olemattomat. Ne on sitä edelleen, ja on aina olleet. Huomasin vaan tässä, että kun oon hoikistunu, niin ne ei enää näytä ihan niin kapeilta kuin ennen. Muuhun kroppaan verrattuna siis alkaa olemaan jo huomattavasti paremmat.
Tai sit mun ryhti on vaan parantunu...?

Elokuu --> Marraskuu --> Tammikuu

Te annoitte vinkkejä silloiseen postaukseen, mitä liikkeitä vois tehdä, mutta mä en oo edelleenkään tehny mitään noiden eteen *nolo*.
Oon kyllä googlettanu paljon vaihtoehtoja, mutta kun luen että "tee vipunostoja", niin mulla lyö päässä tyhjää. Mä kun en tiedä minkään liikkeen nimeä! :D

Vatsalihasliikkeiksi oon jotain kutsunu, joka vissiin viralliselta nimeltä on vatsarutistukset. Ja punnerruksen ja lankun lisäksi se taitaakin olla ainoa liike jonka nimen tiedän. Mutta, onneks on googlen kuvahaku, ja sen ansiosta löytyikin jo muutamia vinkkejä miten liikkeet tehdään.
Paikallaan oleva kuva kun ei kauheesti avaa tällaselle lahopäälle mitään, ellei kuvan alla oo selitystä miten liike tehdään, tai kuvassa nuolia näyttämässä mihin suuntaan niitä käsiä nostetaan ;D

Muihinkin ongelma-alueisiin kuin hartioihin etsiskelin vähän jumppaohjeita, ja sitä sitten tänään puuhailin. (tunnin Youtube-session jälkeen ;D )
Joten olkoon tämä jonkinmoinen "treenipostaus" :D
Kokeilumielinen kylläkin, koska mä tuskin osaan tehdä yhtäkään liikettä teknisesti oikein. Mutta yrittänyttä ei laiteta!

Tällasta mun jumppa oli tänään :)

Kiinteytä peppua:

Häveliäisyys syistä sumensin vähän dekolteeta ;)

"Koiran pissatus"
Yllä näkyvä asento, jossa jalkaa nostetaan koukistettuna suoraan sivulle.
10 kummallakin jalalla.



Jalan nostaminen suorana ylös, ja sitten polvi koukussa vatsan alapuolelle.
Jalkaa ei lasketa välissä maahan.
10 kummallakin jalalla.


Mun ahteri on ihan kamala, ja ajattelinkin tehdä 5-7 päivänä viikossa näitä jo koulussa opittuja liikkeitä. Katsotaan tuleeko mitään muutosta. Enempää en tee, kuin nuo kymmenen kumpaakin liikettä kummallekin jalalle.


Hävitä allit:

Ota tukea tuolista, ja laskeudu mahdollisimman alas.
Nosta itsesi käsien voimin takaisin ylös.
2x10 punnerrusta.


Tee jotain housunreunan yli roikkuville kyljille:


Pidä alavartalo paikoillaan.
Vie ylävartalo niin pitkälle sivuun kuin mahdollista, ja käännä takaisin toiselle puolelle.
2x20 edestakaista liikettä.



Pidä alavartalo paikoillaan, vedä napa selkärankaan.
Käännä ylävartaloa sivun kautta mahdollisimman taakse, ja sitten toiseen suuntaan.
2x20 edestakaista liikettä.



Vaihda pömppis littanampaan versioon:


Pidä vartalo tiukkana, ja napa selkärankaan vedettynä. 
Nosta jalkaa polvea koukistaen mahdollisimman ylös, taivuttamatta selkää.
10 kummallakin jalalla.


Helpompi versio, koska en vielä kuukaus sitten pystyny pitämään tarpeeks kauaa tota "oikeaa"...

Käy vatsamakuulle.
Nosta itsesi suorin vartaloin lattiasta, ja vedä napa selkärankaan. 
Pidä asento mahdollisimman kauan.
Muista hengittää!
Tein kolme kertaa, aikaa en katsonut.

...mutta kun aioin kuvata, niin huomasin pysysväni tässäkin tosi kauan.
P.S. Mulla on kauhee notkoselkä, vaikea siis olla täysin lankkuna ;)


Seiso suorassa, ja rutista vatsalihaksia yhteen, napa selkärankaan vedettynä.
Pidä muutama sekunti.
2x10.



Hanki hartiat:

Tähän löysin aika kivan videon, ja noita samoja videoita tuntu olevan muillekin liikkeille:
http://www.youtube.com/watch?v=Yr87JdBAx7s

En tosin tätä tehny. Katsotaan huomenna uudestaan...
Ja lupaan olla valittamatta hartioista siihen saakka, kunnes saan alotettua työt asian korjaamiseen! :D



Ja noiden lisäks vielä 20 minsaa reipasta tanssia:



Ihan sellanen sopivan mukava treeni mulle.
Siis nimenomaan mulle.
Jonku mielestä tää oli maailman köykäsintä, kevyintä liikuntaa. Jollekin toiselle taas raskasta.
Mä tein minkä jaksoin, ja sen aikaa kun halusin ja se oli kivaa, ja sitten lopetin.

Tosin vähän jäi tanssimoodi päälle, kun piti kokatessakin vielä tanssahdella ;D

Vielä kun olis jossain vaiheessa varaa hommata sykemittari. Se olis varmaan liikunnan suhteen mulle tosi hyvä motivaattori.
Mikäs sen parempaa, kuin nähdä pieneltä näytöltä, että taas tuli yks kakkupala poltettua? ;D

Maltoin sentään syödäkin.
Lounaaksi itse maustettua kanaa ja pakastevihanneksia.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Parempia valintoja

Mä huomaan jatkuvasti, että oon parantanu tapojani entisestään. Koko ajan vaan parempia ja parempia valintoja.
Oon nyt jo sellasessa pisteessä, jonka en kuvitellu omalla kohdalla olevan mahdollista. En vieläkään oo luopunu karkeista ja muista herkuista kokonaan, mutta koko ajan on suunta parempaan.

No, ainakin periaatteessa. Alla kuva tämän päivän tarjoiluista, kun kolme ystävääni tulivat kahvilla käymään:

Emäntä vähän innostu.

Kuvasta puuttuu vielä dippikastike vihanneksille, ja valkosipulituorejuusto suolakekseille. Jep jep.
Mutta vaikka ton verran pistin tavaraa tarjolle, niin en mä sentään niitä kaikkia itse syöny. Enkä edes joka lajia.
Kakkua kylläkin vähän liikaa... O_O

Viime päivinä on tullu syötyä aivan liian vähän. Pitkään nukkumisesta johtuvat aamupalan poisjäämiset on vielä ihan ok, mutta kun useampi ateria päivässä jää pois, niin sillon ei ihan mee niin kuin pitäis.
Hyvä merkki on kuitenkin se, että sillon kun näitä päiviä tulee, niin heti mieli pakottaa korjaamaan tilanteen.


Vielä alle vuosi sitten oisin syöny saman verran ruokaa, kuin nyt on koko annos salaatteineen...

...mutta nykyään maha täyttyy ensin kasviksilla, ja lopetan syömisen, kun olen täynnä.

Kasvikset oli eilen ihan minimissä, eli ei todellakaan mulle normaali päivä. Olotilassa ei tollasta yhden päivän ilman kasviksia olemista huomaa, mutta pidemmän päälle varmaan. Mutta ajatukset kuitenkin oli koko ajan niissä vihanneksissa. 
Tarkotus olikin vielä illalla syödä iso salaatti, mutta ton kakun tekemisessä meni sen verran myöhään, että väsyneenä laitoin itelleni ananasrahkan, ja muistin vasta sänkyyn mennessä että ai niin!

Yöllä tuli tietenkin sitten vielä nälkä, kun en ollu päivän aikana muuta syöny kuin pienen annoksen hernekeittoa, lihapasteijan ja iltarahkan. 
Siinä missä ennen oisin napannu karkkeja, juustoa, suklaata ja ehkä jäätelön yöpalaksi, niin päätinkin laittaa kulhoon raejuustoa ja pari kalkkunaleikettä, ja nappasin pari viipaletta pakastekuivattua omenaa "jälkkäriksi".
Parempi valinta, eikö? :)

Tänään korjattiin tota eiliseltä jäänyttä vihannes-/kasvisvajetta syömällä salaattia, dippivihanneksia ja vielä päivälliseksi tämä annos:

2 nakkia, 4 lankkuperunaa.
Lisukkeena raejuustoa, loput dippivihannekset keitettynä, kurkkua, salaattia ja pinjansiemeniä.
Yllä olevan kuvan ottamisen jälkeen lautaselle ilmesty kyllä vielä pienet määrät sitruunaruohovinaigretteä ja valkosipulikastiketta (majoneesi- ja jogurttipohjainen). Hups! ;)

Mutta ei olis aikasemmin kaks nakkia riittäny. Oisin syöny ainakin neljä, ellen viis. Ranskalaiset ja lohkoperunat yms ei oo koskaan ollu mun herkkua, joten ne ois varmaan ollu aika samoissa määrissä. Mutta nyt otin pari nakkia, ja söin lisäks vähän raejuustoa.
Parempi valinta, eikö?

Sillon viime kesänä...

Luin tossa yks päivä mun vanhoja postauksia. On mulla sillonkin ollu ihan hyvä ajatus että miten tän homman teen, mutta aika hukassa oon silti ollu. Esim. välipalaa oon käyny kaupasta hakemassa, ja paras minkä oon keksiny on metsämarja-kaurapatukat! :D Niin, ja niitäkin olin päättäny syödä kaks! (Tosin oon mä joskus noita vetäny paketillisenkin kerrallaan)


Nykyään kaupasta mukaan tarttuis todennäköisimmin paroteiinipatukka- tai juoma. Tai vaikka rahkaa ja purkillinen ananasta, jos söisin jossain missä mulla olis lusikka saatavilla :)




Muutenkin oon tajunnu, että koko projektin ajan on tullu pieniä muutoksia kerrallaan. Alussa koitin vähän liikaa, ja kuten oon kirjottanutkin, niin se oli sellasta oman tapansa etsimistä. Joka päivä opin jotain uuttaa, ja koko ajan löydän parempia tapoja tehdä asioita.

"Parempi valinta" oli käsite, jota ennen inhosin. Tai no, en kai inhonnu, vaan se muistutti siitä, etten itse kyenny niitä parempia valintoja tekemään.
Ehkä se johtui tiedon puutteesta. 
Tai tottakai mä tiesin, että mun pitäis syödä salaattia enemmän, ja herkkuja vähemmän. 


Mutta en tienny, että jos viikon verran syön sen suklaacroissantin tilalla rahkaa välipalaksi, niin totun siihen. Ja että oikeasti voin tykätä rahkasta, johon ei oo sekotettu kermaa ja sokeria!
En tienny, että mun ei oo pakko liikkua niin paljon että vedän itseni näännyksiin.
En tienny, että voin myös syödä herkkuja, jos haluan laihtua.
En tienny, että voin saada näin paljon painoa pois näin nopeasti!
Enkä tienny, ettei tää oo niin vaikeeta.

Viimenen lause...Tiedän, joillekin se on vaikeeta :( Mutta sillon syyt ovat jossain muualla, kun ainoastaan laiskuudessa ja viitsimättömyydessä. Mun lihavuuden syynä oli enimmäkseen vain se, etten jaksanu tehdä asialle mitään. Ajattelin että sen eteen on liikuttava niin paljon, ettei musta oo ikinä siihen.

Minun, miehen ja esikoisen perjantaiset leffakarkit.
Angry Birdsit on syöty lasten toimesta, renkaat on puoliks syöty miehen toimesta,
ja mun sokerittomat on hädintuskin aloitettu.

Kunpa voisin palata ajassa taaksepäin tietäen sen minkä nyttenkin. Voisin kertoa entiselle, todella lihavalle minulle, että koko homma lähtee pienistä askelista. Ei oo pakko alotta laihdutuskuuria, kuntokuuria tai dieettejä.

Rakas Neiti Michelin!

Osta tänään kaupasta karkin tilalle jotain muuta. 
Kuivattuja hedelmiä, tuoreita hedelmiä, sokeritonta karkkia...
Et ehkä nyt usko tätä, mutta jonkin ajan päästä et tule enää himoitsemaan karkkia kuten ennen.

Pizzerian sijasta käy kaupassa ostamassa ruisleipää, juustoa ja tonnikalaa, ja tee lämpimiä voileipiä oreganolla.

Suklaahimoon juo kupillinen kaakaota, ja laimenna sitä pikkuhiljaa.

Ei se laihtuminen niin suuria uhrautumisia vaadi, kuin mitä kuvttelet. 
Tulokset tulee motivoimaan sinua, ja ennen kuin huomaatkaan, niin perjantai on ilta muiden joukossa. Se ei enää tarkota sohvan valtausta sipsipussi kourassa, megakokoista irtokarkkipussia tai kolme litraa limpparia.

Ei sun tarvitse ajaa Makuuni:n kautta hakemaan karkkia töistä päästyäsi. Et sä kaipaa sitä sokeria. Ei sun oo pakko sieltä Hesestä ostaa hampparia, vaan ota salaatti! Ja vaikka salaatin hintaan kuuluu kastike, niin ei sitä oo pakko ottaa.

Kunpa näkisit tulevaisuuteen, ja tajuaisit miten paljon parempi olo sulla on sitten kun olet laihempi. Ja kunpa tietäisit sen nyt, mitä sitten tiedät.

Älä aloita dieettiä!
Älä kutsu sitä laihduttamiseksi!
Ala vain tekemään pieniä muutoksia, parempia valintoja. Pikkuhiljaa.

Sä pystyt siihen, vaikka luulet toisin.
Minä tiedän, että pystyt siihen!

Terveisin
Tulevaisuuden sinä


Sitten se aikakone.
Haluan sellaisen, jotta pääsen tuon kirjeen antamaan itselleni muutama vuosi sitten.
Tiedän, ei onnistu :(

Kahvin kanssa välipalaksi kakkua ja keksiä,
vai
itse leivottua leipää kalkkunaleikkeellä, raejuustoa ja kiivi?

Mutta voin tämän kuitenkin muille kertoa :) 
Laihtumiskeinoja on monia.
Mutta mun keino on ollu näin yksinkertainen, yhden asian muuttamista kerrallaan.

Oma asennekin muuttuu koko ajan, ja viime aikoina oon tajunnu niin paljon. Suurin hämmästys oli pari päivää sitten, kun mulla oli yks paskimmista päivistä pitkään aikaan. Sellanen päivä olis ennen ajanu mut kuilun partaalle syömisten suhteen, mutta mä vältin sen.
Aikaisemmin tollasten päivien kohdalla ajattelin olevani "oikeutettu" syömään mitä haluan, koska mulla on huono olo. Mutta nyt oon tajunnu, että sellanen tapa vain huonontaa oloa entisestään.

Asiat voi muuttaa, eikä kaikkea tarvitse muuttaa kerrallaan.

P.S. Sain tällaisen purkin kesällä laivatuliaisena.
Aiemmin olisin tuhonnu tällaisen purkin viikossa, korkeintaan kahdessa.
Näitä on vieläkin jäljellä!










lauantai 5. tammikuuta 2013

Seiska - seiska - seiska

Lukijoita on tullut viime aikoina lisää kiva määrä :)
Sydämmellisesti tervetuloa! :)

..................................

Mun aivojen muistikapasiteetti on loppumassa! Mä en yksinkertaisesti muista enää mitään! o_o

Mullahan oli punnituspäivä torstaina - unohdin.
Ajattelin että punnitsen perjantaina - unohdin.
Eilen oli leffailta, ja mun piti tehdä "banaanijäätelöä" - unohdin.
Piti katsoa tänään että tuleeko se Jutan dieettiohjelma uusintana - unohdin.

Ja ne on vasta alkua, eli ovat ne vähäpätöisimmät asiat jotka oon unohtanu. Joku muistikortti vois olla siis paikallaan :D

Tältä näyttää 168 senttinen,
vajaa 80-kiloinen minä.

No, mutta tänään muistin aamulla käydä vaa´alla. Paino oli 77,7kg, eli painoa pudonnut 1,6kg. Aikaa on jo yli viikko viime punnituksesta, mutta kiva tulos silti :)
Taitaa olla aika vihdoinkin sisäistää, että oon alle 80 kiloinen! :D

Keskivartalolihavuus ei taida olla katoavaa laatua?

Aloin tässä yks päivä katsomaan mun kuvia, ja tajusin, että huimasta painon pudotuksesta huolimatta tietyt kohdat ei näytä muuttuneen yhtään.
Vaikka kaikki ympärysmitat on pienentyny, niin varsinkin toi kylkien leveys on melko sama kuin ennen. Ja vatsa on edelleen samanlainen pömppis kuin kesäkuussa.




Mutta on tosta vatsastakin vissiin lähteny jotain kuitenkin. Kuvista se ei näy, mutta tein tällaset pikaset, (vähän juosten pissatut) tekeleet, joista näkyy ero entiseen. Ihan eri asennossa oon seissy kesäkuussa ja joulukuussa, ja hieman on kuva siis vääristyny.

Seison vähän eri asennossa, joten kuva saattaa vähän valehdella...

Kyljistä ei sitten niinkään oo lähteny mitään, vaikka ehkä tosta lantiosta on. Jännä. 
Pelastusrengas löytyy siis edelleen :(

Alla näkyvä valkoinen on vartalo kesäkuussa,

Kilot on siis ilmeisesti lähteny enimmäkseen ahterista ja tisseistä. Se takamus ei tietenkään haittaa yhtään, vaan sais lähteä lisääkin. Mutta jos tissit kuihtuu kokonaan pois, mutta vatsa jää, niin johan on kivan näköstä!

Multa on siis yli 20 kiloa painoa lähteny, (kuvien välissä n.16 kiloa), mutta muutosta ei kauheesti näy edestä ja sivusta.

Pistää miettimään, että miten muutos on sitten niin iso takaapäin?! Miks ei muissa kuvissa näy samaa?


No mutta, sellasta se on. Tiedän, että oon nyt paljon pienempi, ja kuvat on vaan kuvia. 
Asennot, valaistus, turvotus yms. vaikuttaa niihin niin paljon. 

Mutta ois se silti kiva kun vois itse nähdä kuvat ja todeta että vau! 
Sillä kyllä 20 kilon pudotuksen pitäis näkyä ja tuntua siltä, mutta jostain syystä en saa siitä tunteesta kiinni.
Miks??









perjantai 4. tammikuuta 2013

Uus banneri

Mun lempiväri?
On ja tulee aina olemaan vaaleanpunainen.
Mutta mulla on kausia, jolloin joku muu väri on pop. Ja varmaan arvaatte mikä väri tällä hetkellä on vallassa? ;)

Uus banneri ja värimaailma on siis valittu. Toi banneri ei ihan oo paras mahdollinen, mutta se on nyt talven ajan tollanen, ja katsotaan sit keväällä uudestaan.

Toivottavasti ei oo kenenkään mielestä liian ahdistavan tumma. Laittakaa toki kommenttia jos joku asia häiritsee :)

Huomenna taas lisää bogiasiaa :D



torstai 3. tammikuuta 2013

Sitä sun tätä juttua...

Kiitos kaikille eilisistä kommenteista <3


Huolet ja murheet alkaa tuntumaan tänään jo pienemmiltä. Tietämättömyys on se pahin asia aina, mutta kaikki selviää aikanaan :)
Olis helpottavaa voida kertoa teille asiasta enemmän, mutta kun on kuitenkin toisista ihmisistä kyse, niin en viitsi heidän asioistaan kertoilla täällä.

Mutta kaikki on siis paremmin jo :)

........................

Vielä on sohva jouluväreissä...

Nukahdin eilen hiukset nutturalla, ja se on koko yön painanu mun päätä ja niskaa. Pikkasen siis päätä särki herätessä.
Nälkä olis ollu, mutta mua väsytti niin paljon että laitoin lapsille piirretyt ja vedin pienet tirsat. Sen jälkeen maistuikin ruoka.

Kun kalakeitto oli syöty lounaaksi, ja siihen päälle jättimukillinen kahvia juotu, niin alko taas hommat luistamaan :D

Korjasin pois kaikki joulukoristeet ja vaihdoin keittiöön maton. Mattoa en ollu pessy syksyllä, ja se oli ihan täys tahroja, joita sitten mun uudella H2O-mopilla puhdistin! ;D
Verhotkin vaihdoin, en enää jaksanu kattella niitä tontun kuvia ikkunassa.


Meni mulla noissa hommissa jonki aikaa, muutama tunti vissiin.
Alkaa pikkuhiljaa taas tuntumaan että kyllä mä jaksan nostaa tän ahterini sohvalta. Hyvä niin, en halua tottua taas laiskotteluun.
Tosin, vajaa kahden viikon päästä alkaa taas työt, niin eipä oo ehkä sitä murhetta olemassa :D



Musta on muuten tullu vähän kahviaddikti, tuntuu etten pääse aamulla käyntiin ilman sitä. Ja nykyään mulla kahvihammasta kolottaa päivittäin. No, ei hammasta tietenkään kolota ;) Mutta tulee vaan sellanen tunne että pakko saada kahvia!

Juolahtikin mieleen, että sama tunne, jonka nyt saan siitä että nuoremman lapsen nukkuessa päikkäreitä mä istun sohvalla kahvikuppi kädessä, niin sen sain aikaisemmin herkkujen syömisestä. Erona on vaan se, että kahvin juonnin jälkeen mua ei ällötä tai kaduta.
Enkä mä liho siitä.

Onhan kahvissakin huonot puolensa, mutta oisko se nyt kuitenkin "parempi pahe" kuin karkit? On se ainakin mun mielestä. Jotenkin tuntuu, että vaikka olis kuinka kurjaa, niin mikään ei oo niin hyvä apu kuin kupillinen kahvia! :D

P.S. Oon oppinu juomaan kahvia myös ilman kakkua/keksiä! :D

Uusi lohturuoka (juoma)

................................

Ajattelin muuten vielä antaa vinkin siitä, mikä mua auttaa vähän pitämään herkkuhimoa kurissa. En tiedä miten pieni/pyöreä/kiinteä peppu teillä muilla on, mutta omani ei ainakaan oo mitään noista. Voiko sitä edes pepuksi kutsuakkaan? ;)

Onneks housuilla saa peitettyä isoimmat muhkurat!

Mutta siis kun menee ison peilin eteen seisomaan, selkä peiliin päin, ja ottaa pienemmän peilin käteensä, niin sen pienen peilin kautta näkee itsensä takaa.
Ahterini nähdessäni mun ei tee mieli herkkuja yhtään enempää! ;D
Tää kikka toimii ainakin mun kohdalla.





keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Ö-mapista kaivetut "helmet"

Tänään on ollu sellanen päivä, joka olis ennen aiheuttanu koko illan suklaan ja karkin syömisen :(

Kyseessä on ollu kahden ihmisen terveydentilaan liittyvät asiat, ja lisäks on ollu ihan mieletön määrä puheluita ja muita asioita hoidettavana.
Vaikka asiat suunnilleen alkoi selvitä, eikä kenelläkään oo mitään sen kummempaa hätää, niin silti mietin koko päivän että nappaanko vähän suklaata. En kuitenkaan napannu, vaan laitoin uusia rypäleitä pakkaseen, kun tiesin etten oo enää illalla yhtä vahva.

Ainoa kevennys, jonka sallin itselleni, oli koko päivän löhöily. En siis siivonnu enkä paljoa muutakaan. Vartin verran tanssittiin lasten kanssa, mutta se siitä.

Murheista huolimatta siis pidin itseni herkuista erossa.

No, se niistä ikävistä asioista.

.....................


Koska en keksiny tänään mitään kirjotettavaa (ja mieli vähän maassa), niin ajattelin naurattaa teitä laittamalla viime vuodelta vähän kuvia, jotka on ollu menossa roskakoriin, mut en oo saanu akaan. Vähän sellasta yhtä sun toista makkaraa ja röllykkää, joita en oo kehdannu näyttää, ja kuvia huonommasta kuvakulmasta.

Samalla noi on aikajärjestyksessä, niin toivottavasti alaspäin mennessä alkaa mamma laihtumaan! :D

Tässä olis:

Heinäkuu

Heinäkuu
Heinäkuu
Elokuu

Elokuu

Elokuu

Syyskuu

Syyskuun selluliitit

Lokakuu

Lokakuu

Lokakuu
Marraskuu

Marraskuun selluliitit

Joulukuun paitakokeilu,
jossa paidan malli tekee "makkaran".

Sama joulukuun paita

Joulukuu

Sellasta tällä kertaa. 

Laitan vielä tämänpäiväisen, tuoreen kuvan. 
Tästä lähdetään siis nyt jatkamaan hoikistumista:


Paita Gina Tricot XL
Housut Vero Moda 42














tiistai 1. tammikuuta 2013

Uusi vuosi ja uudet kurvit? ;)

Mitäs söitte vuoden vaihtumisen kunniaks?

Osa varmaan söi terveellisesti, paljon kasviksia, eikä yhtään herkkuja...
Mutta osa teki ehkä kuten minä ;)


Ei se nyt eilinen ihan pieleen menny, muttei myöskään ihan nappiin.

Nakit kun ei kuulu laihduttajan ruokavalioon mun mielestä.
Täytetty patonki ei myöskään oo paras valinta, saatika perunasalaatti.
Tai Bacardi Breezer.
Tai Bailey´s.
Mutta jos niitä sillon tällöin syö ja juo, niin verrattakoon sitä aavikolla pieraisuun, sitä ei huomaa missään! :D

Ottaen huomioon että noi oli ilta/yöpalaa, ja että muuten söin päivän aikana ihan normi ruokaa salaatin kera, niin meni kyllä tosi hienosti tämä uuden vuoden aatto! Kerranki voin olla tyytyväinen :)

Samaa ei voi sanoa sunnuntaista, joka vietettiin miehen sukulaisen luona.
Tämä sukulainen on juurikin sellanen mummo-ihminen, jonka koko pöytä notkuu herkkuja maasta taivaisiin: Kolmen perheen vierailua varten pöydässä olikin voileipiä, karjalanpiirakoita ja kolmea eri kakkua! Ja kaikkea oli "pakko" maistaa ;D
Nam!

Näitäkin tuli syötyä eilen/tänään.
Ihmeen pieni määrä kuitenkin...

Noita herkkuja siis söin vielä tän vuoden puolella, ja tänäänkin oon syöny palan suklaakakkua, ja palan hedelmäkakkua. Mutta lasketaan ne välipalaks ja unohdetaan ne.
Ei kai tässä nyt aleta heti vuoden ekana ajatuksena murehtimaan parista kakkupalasta, eihän? :)

Kesäkuu -12

Kesä 2012.


Mä niin odotan tätä vuotta! En oo paljoa mitään suunnitellu, mutta mulla on vaan sellanen tunne että tästä tulee vielä edellistäkin vuotta parempi! :D

"Rantakunto" -  2012

Enkä millään malttas odottaa että näen, millanen rantakunto mulla on kesään mennessä. Toivottavasti oisin jo tulevana kesänä bikinikunnossa, mutta katsotaan :)



Jee, tästä se lähtee, vuosi 2013! :D