sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Höpö-höpö-höpöttelyä

Tänään on ollu kahvittelupäivä.
Ihanat ystävät tuli kyläilemään <3

Mukavasti katkasi ton työputken, joka kylläkin jatkuu taas huomenna. Kyläilyn takia (ja ihan jo koska oli tarpeellista) siivosin kämpän. Vessan siivous, tasojen pyyhkiminen, pyykit, astiat, imurointi...Sen sellaista mukavaa.

"Aamuaerobiset" ;D

Eilen oli siis tosi raskas päivä töissä, ja olin illalla ihan naatti. Vähän tuntuu että edelleen on voimat vähissä. Vissiin ei oo kroppa oikeen vielä tottunu tollaseen menoon! :D

Tänä aamuna kun heräsin niin pohkeisiin sattu ihan pirusti. Teki aika hyvää kävellä muutenkin aamukankeilla jaloilla rappusia alas heti herättyään.
Alkaa pikkuhiljaa muistumaan mieleen miltä ilta-aamuvuoroyhdistelmät tuntuu, ja millanen fiilis kropassa tuppaa olemaan kiireisen työvuoron jälkeen. Tätä se sit on jatkossakin, kunnes jalat pääsee vähän tahtiin mukaan.

En sitten tiedä että onko tää sama taas tiedossa kesällä, kun meen ihan täyttä viikkoa tekemään. Saattaa hyvin olla että se 5 päivää viikossa on vielä vähän rankempaa.
Oon siis ihan ilonen että otin muutaman kuukauden osittaista hoitovapaata, että saan tällasen pehmeemmän laskun :)

Esikoisen toivelounas tälle päivälle:
"Tonnikalaa ja vihanneksia"
Itse vielä lisäsin raejuustoa :)

Työkenkiä en oo vielä hommannu. Sainkin äsken tietää, että me saadaan mahdollisuus työn puolesta hommata kengät, joten käytän ehdottomasti tilaisuuden hyväks. Pitää vähän katsella millaset ne kengät on jalassa, kun jotku työkaverit tykkäs niistä, toiset taas ei. Jos ei natsaa, niin hommaan sitten itse toisenlaiset.

Kuplavettä ja hanavettä.
Ihan parasta! :)

Tällä viikolla mulla onkin sitten vähän enemmän työvuoroja, ja muutenkin tuntuu että ohjelmaa riittää. Lauantaina on tiedossa illanviettoa ystävien kesken, pitkästä aikaa :)
Mä oon niin sellasen tarpeessa!

Tehdään vähän niinkuin nyyttärit, ja ainakin noi syömiset mitä alustavasti sovittiin, oli aika mallikelpoisia. Jotain makeita herkkujakin tulee olemaan, mutta enimmäkseen keskitytään sellaseen salaatti- ja dippivihanneslinjaan.
Nojoo, ehkä siellä tulee muutama sidukka nautittua, mutta se on eka kerta tänä vuonna joten enpä niistä sen kummemmin murehdi.

Se mitä jäi yli kinkku-sipuli-smetanapiirakasta...

Mua edelleen himottais ostaa sykemittari. Mulla olis vaan niin paljon kaikkea muutakin mitä pitäis hommata, eikä kaikkeen oo varaa :( Joten täytyy vähän laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.
Mä kun en oo mikään kauhee kalorinlaskija muutenkaan, niin ehkäpä se mittari olis vähän turhaa hifistelyä mulle.
Mutta olis vaan niin mielettömän kivaa tietää yhden työpäivän kalorinkulutus! :D Ehkä mun tarvis kysellä kaikilta tutuilta että oisko kellään lainata mittaria päiväks... ;)

Sellaset muut tähän laihduttamiseen liittyvät asiat, jotka haluaisin hommata on

  • uusia vaatteita (paitoja varsinkin tarttisin monta!!)
  • rintsikoita
  • jooga-DVD:n (tosin niitä videoita voi katsoa netistäkin)
  • salikäyntejä (tässä nyt kävi niin, että ystävä kysy rupeenko hänen kanssaan käymään silloin tällöin töiden jälkeen, kun työpaikan viereen on avattu sali. Joten jos meillä sattuu aikataulut natsaamaan niin mahdollisesti alan välillä siellä käymään)


Noiden lisäks tietysti vielä paljon muutakin ostettavaa/hankittavaa olis. Joo, niistä aika paljon on sellasia "mä haluun"-juttuja, mutta silti.
Ehkä mä lähden huomenna lottoa laittamaan! :D

Tuhosin myös loput eilisistä karkeista.

Oon nyt tässä poukkoillu aiheesta toiseen, joten ilman aasinsiltaa vielä viimeiseen asiaan ;D
Tää on varmaan kaikille tuttua, mutta mua ärsyttää suunnattomasti tää mielipiteen muuttuminen oman kropan suhteen. Joka ikinen päivä ajattelen siitä eri tavalla.
Eilen mulla oli tosi hoikka olo, mutta tänään katselin itteäni peilistä ja totesin että hyi että mä oon lihava!
Mikähän siinä on, että välillä on niin hyvä ja hoikka fiilis, ja sit taas toisinaan tuntuu tosi pahalta??

Tässä kirjottaessa tuli mieleen, että olisko sillä mitään vaikutusta asiaan, että eilen olin töissä ja liikuin, kun taas tänään siivousta lukuun ottamatta oon vaan löhöilly?

Mene ja tiedä, mutta olis se mukavaa kun vois pikkuhiljaa alkaa olemaan itseensä tyytyväinen.
Toisaalta ehkä siinä vaiheessa ei olis enää yhtä suurta poltetta jatkaa projektia...

Vaikeeta on!


12 kommenttia:

  1. Ite huomaan ainakin heti että jos ei oo liikkunu niin on ihan just semmonen plösö-olo :/ Liikkumisenilosta/tarpeesta juuri kirjoittelinkin tekstin.

    Ja hei sykemittarista; mua se ainakin motivoi tosi paljon lisäliikkumiseen! Eli kannattaa ehdottomasti harkita, ihan jo perusmalli riittää. Siinä huomaa myös kunnonkohoamisen hyvin :)
    Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kyllä ajattellukin, että siitä mittarista saattas saada mukavasti lisämotivaatiota. Mutta toisaalta siinä on myös se riski, että jos näyttää paljon pienempää lukemaa kuin mitä odotti, niin se menee sitten tosin päin...

      Mutta ehdottomasti on kyllä hankintalistalla! :)

      Poista
  2. Kyllä laihdutuksen aikanakin on tosi tärkeetä, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Laihdutuksen aikanakin nauttii elämästä ja rakastaa itseään. Silloin on paljon helpompaa. Mulla on elämäntapamuutos vasta alussa ja laihdutettavaa on paljon, mutta aika ekana hommana tässä projektissa annoin itselleni luvan rakastaa itseäni. Helpotti heti oloa. Suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on ihan totta <3 Aina se ei vaan oo niin helppoa. Joskus vaikka kuinka yrittää, niin sitä vaan inhoaa peilikuvaansa :(

      Onneks kuitenkin suurin osa päivistä on sellasia, jolloin on itseensä ja saavutuksiinsa tyytyväinen :)

      Poista
  3. Joo on tuo kropan tyytymättömyys/tyytyväisyys minullekin tuttua. Olen normaalipainoinen ja välillä ihan tyytyväinen itseeni, välillä mahamakkarat ärsyttää.
    Jos noista rahakohteista pitäisi joku valita, niin ottaisin kuntosalikäynnit. Sykemittaria voisi tosiaan lainata. Minulla on sellainen melko turhana, vaikka luulin sen motivoivan liikkumaan. Liikun saman verran, olipa mittari tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salikäynnit on kyllä varmaan ihan hyvä sijoituskohde. Nyt vaan toivotaan että saatais ystävän kanssa välillä aikataulut kohtaamaan, kun vihdoinkin on sali sellasessa paikassa että siihen pääsis ilman sen suurempaa ajelua :D

      Poista
  4. Ihan varmasti vaikuttaa liikunta ja liikkumattomuus ajatteluun, mulla ainakin. Jos mieli on hyvä, ajattelen itseni jo tosi hoikaksi. Jos mieli on huono, pidän itseäni toivottomana plösönä. Liikunnasta tulee hyvä olo, joten niinä päivinä kaikki muukin tuntuu helpommalta ja kivemmalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla että muillakin on näitä päiviä :)
      Ja ainakin liikunnallisen päivän jälkeen tulee hyvin uni silmään :D

      Poista
  5. Sul on hirveesti kuvia kehityksestä, mutta todellisuudessa 15kg painonpudotus ylipainoiselle puolessa vuodessa on aika mitätön saavutus. Siis ku lihavalta lähtee kevyesti joku 10 kiloakin ihan vaan pierasemalla tai syömällä pari päivää siten, että nesteet lähtee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 20 kiloa kesäkuusta joulukuuhun...Mutta kukapa niitä laskee ;D

      Sulla ilmeisesti sitten kilot lähti kirjaimellisesti pihisten? :D Onnea! (vaikka musta tuntuukin ettet kokemuksesta puhunu)

      Mutta kiitos tiedosta. Voisit ottaa asiakses ilmoittaa kaikille ylipainoisille että jokaista pudotettavaks haluttavaa kymmentä kiloa kohden pieraisevat kerran, niin kaikki ollaan pian hoikkia.

      Mutta tosiasiassa kilot lähti kyllä yllättävän helposti. Ei nyt ihan pieraisemalla, mutta helpommin kuin kuvittelin :)

      Poista
  6. Tuo viimeisin anonyymin kommentti :D Jos se olisikin noin helppoa, niin miksi sitten on ylipäätään lihavia ihmisiä? Sulle tsemppiä ja hyvin on paino tippunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepjep, suotakoon jokaiselle puheenvuoro :)

      Kiitos paljon tsempeistä!! :D

      Poista

Kaikkia kommentteja otetaan vastaan :D