Kuulumisia ja ruokakuvia viime viikoilta.

Mitäs mä oon puuhaillu viime aikoina? En oikeestaan edes muista. Lähinnä ollu töissä, tehny aikaisia aamuvuoroja.

Viikonlopuna oltiin vähän viihteellä ystävien kanssa, ja kaikkihan sen tietää miten siinä tuppaa käymään: kolmeen pekkaan tuhottiin pari kulhoa sipsiä, pussillinen suolattuja cashew-pähkinöitä sekä jumbopussi karkkia. Juomista puhumattakaan.
Mutta välillä otetaan rennosti, ja sitten taas tiukempaa linjaa.

Tehtiin miehen kanssa diili, että silloin tällöin maistetaan eksottisia hedelmiä. Tämä oli nimeltään kiwano.
Ei  ollu mun mieleen, ei maistunut millekkään :(

Tänään söin pitkästä aikaa kaurapuuroa aamiaiseksi! Lounaaksi kanasalaatin (myönnetään, oli mäkkärin kanapestosalaatti, mutta parempi silti kun burgeri!), päivällisellä keitettyä perunaa, tonnikalaa ja silliä, iltapalaksi rahkaa.
Ja pähkinänaksuja! Löysin Lidlistä, ja on kyllä ihan mielettömän hyviä! Voisin vetää niitä pussikaupalla, mutta rahkan jälkeen ei onneks enää niin paljoa uppookkaan.

Sen verran oon blogeja lukenu, että nappasin Raparperilta banaanilettujen ohjeen.
Vaikkei ihan kasassa pysyny mkun versiot, niin tein tällasia aamupalaksi itselle ja lapsille :)

Huomaan että syömisiä en sen kummemmin enää ajattele. Jotenkin tuntuu että tää on nyt vihdoinkin niin iskostunu mun päähän, ettei mun tarvii miettiä sitä. Tiedän että herkkuja ei pitäis syödä, ei vaikka on liikkunut. Mutta tiedän myös millon oon liikkunu sen verran, ettei herkut "haittaa" mun projektia.

Enkä mä enää kykene syömään kun muutaman karkin (paitsi näköjään humalassa), ja se on asia joka on todellakin yllättäny mut. Kun on n.s karkkipäivä, niin en mä pysty syömään enää pussillista karkkia. Enkä sipsejäkään kouratolkulla.

Käytiin yks päivä mummolla syömässä, rakas veljeni oli tehnyt karitsaa rosmariinikastikkeessa, ja itse väsäsin salaattia siihen kaveriksi.

Syömisten sijaan mietin koko ajan kroppaa. Niitä asioita jotka siinä on pielessä.
Hoikempi olen, mutta en silti oo sen näköinen kun haluaisin olla. Mietin jatkuvasti ryhtiä, ja poden huonoa omaatuntoa jos löydän itseni istumassa olkapäät lyhistyneenä. Kävelen koko ajan maha sisään vedettynä, hartiat takana.

Välillä maistuu myös pekoni.
Keitin yks päivä makaronia ja porkkanaa, ja tein  pekonista sekä tomaattipyreestä kastikeen jonka sekoitin joukkoon. Nam!

Lisukkeena salaattia: paprikaa, fetaa, kevätsipulia, herneitä ja kurkkua.

Aina hampaita pestessä teen kyykkyjä, suihkussa teen kyykkyjä, ruokaa tehdessä nostelen polvia rintaan...Ainoa hetki jollon oon paikoillani, on nukkuessa tai ihan iltamyöhään telkkaria katsellessa.

Alan elää toivossa, että kyllä tästä vielä liikunnasta innostutaan.
Enpä olis vuosi sitten uskonut!! :D

Pohkeille treeniä, en halua kanankoipia!!